Ero sivun ”Maiar” versioiden välillä

Maiar ovat voimiltaan vähäisempiä olentoja kuin [[valar]], mutta näiden tavoin he kuuluvat [[ainur]]iin, henkiolentoihin jotka luojajumala [[Ilúvatar]] loi Ajattomissa saleissa ja jotka osallistuivat maailman luomiseen [[Ainulindalë|Ainurin soitossa]]. Maiaria on Tolkienin kertoman mukaan paljon, mutta vain muutama mainitaan nimeltä [[Haltia (Arda)|haltioiden]] ja [[Ihminen (Arda)|ihmisten]] taruissa, sillä he eivät yleensä liikkuneet [[Keski-Maa]]ssa näkyvässä hahmossa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Tolkien, J. R. R. | Nimeke =Silmarillion | Vuosi =1979 | Sivu =31–34 | Selite =Toim. Christopher Tolkien | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-22353-0 }}</ref> Esimerkiksi [[David Day]] on sittemmin järkeillyt, että monet Tolkienin alkuperältään enemmän tai vähemmän mysteereiksi jättämät hahmot, kuten ''Silmarillionissa'' mainittu Thuringwethil-vampyyri sekä ''Taru sormusten herrasta'' -trilogiassa esiintyvät Vanhan metsän [[Tom Bombadil]] ja Kultamarja, olisivat oikeastaan maiaria.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Day, David | Nimeke =Tarujen taustaa | Vuosi =1992 | Sivu =157–158 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-18089-0 }}</ref>

 

 

== Nimeltä tunnetut maiar ==

{{Lähteetön}}

 

*'''Ilmarë''' mainitaan [[Varda (Tolkien)|Vardan]] palvelijattarena. Hänen nimensä tarkoittaa Tolkienin tarinoissa esiintyvällä [[Haltiat (Arda)|haltiakielellä]] ''tähtivalo'' (vapaa [[Suomen kieli|suomennos]]). [[Kalevala]]stakin vaikutteita saanut Tolkien, joka tunsi hyvin eri maiden mytologioita, otti Ilmarën-nimen mahdollisesti Kalevalan [[Seppo Ilmarinen|Ilmariselta]] tai [[Ilmatar|Ilmattarelta]]. [[Silmarillion]]issa Ilmarë esiintyy vain toisessa osassa, joka on nimeltään ''[[Valaquenta]]''. Ilmarë kuuluu maiariin, mutta hänen alkuperästään ei olla täysin varmoja. ''Silmarillionin'' luoman kuvan mukaan hän syntyi kuten muutkin maiar, mutta ''[[Keskeneräisten tarujen kirja]]'' antaa kuvan siitä, että hän olisi [[Manwë]]n ja Vardan tytär. ''Keskeneräisten tarujen kirja'' kuitenkin on paikoin ristiriidassa Tolkienin muiden teosten kanssa, minkä vuoksi sitä ei voida pitää täysin luotettavana tietoteoksena [[Keski-Maa]]sta.