Ero sivun ”Robert Wilhelm de Geer” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lis.
→‎Ura: - selv.
Rivi 6:
 
== Ura ==
De Geer otettiin 14-vuotiaana vuonna 1764 oppilaaksi [[Karlskrona]]ssa toimineeseen amiraliteetin kadettikouluun, ja hän suoritti upseerintutkinnon kaksi vuotta myöhemmin.<ref name="SBK">Herbert Lundh: [https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=17358 Robert Wilhelm De Geer] Svenska Biografiskt Lexikon. Ruotsin valtionarkisto.</ref><ref name="tandefelt" /> Hän palveli vuosina 1768–1771 vänrikkinä [[Henkikaarti (Ruosti)|henkikaartissa]], vuosina 1771–1778 kapteenin arvoisena [[Savon jääkärijoukko|Savon jääkärijoukon]] [[Sulkava]]n komppanian päällikkönä ja vuonna 1778 lyhyesti majurina [[Savon jalkaväkirykmentti|Savon kevyen jalkaväkirykmentin]] [[Rautalampi|Rautalammin]] pataljoonassa.<ref name="SBK" /> Vuosina 1778–1783 De Geer palveli Ruotsin [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]]-lähetystössä [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]], kunnes erosi armeijan palveluksesta everstin arvoisena.<ref name="KB" /> Sen jälkeen hän toimi Kyminkartanon läänin varamaaherrana vuosina 1783–1785 ja varsinaisena maaherrana vuosina 1785–1789. Hän osallistui [[Ruotsin valtiopäivät|valtiopäiville]] aatelissäädyssä vuosina 1778 ja 1800.<ref name="SBK" />
 
De Geer, jonka isä oli ollut [[myssypuolue]]en kannattaja, tunnettiin kuningas [[Kustaa III|Kustaa III:n]] politiikan vastustajana.<ref name="tandefelt" /> De Geer oli 1780-luvulla myös lähellä [[Georg Magnus Sprengtporten]]in johtamaa suomalaisten itsenäisyysmiesten piiriä.<ref name="KB" /> Sprengtporten oli De Geerin lapsuudenystävä, minkä lisäksi De Geer oli palvellut Savon kevyessä jalkaväkirykmentissä Sprengtportenin ollessa sen komentajana. Kuninkaanvastaisten näkemystensä vuoksi De Geer erotettiin maaherranvirastaan [[Kustaa III:n sota|Kustaa III:n sodan]] aikana vuonna 1789. Hän oli todennäköisesti ollut salaa yhteydessä kapinallisiin [[Anjalan liitto|Anjalan liiton]] upseereihin, ja myös hänen appensa oli asettunut sodan aikana kuningasta vastaan. Tämän jälkeen De Geer vietti pari vuosikymmentä hiljaiselämää Tervikissä.<ref name="tandefelt" /> Hän omisti vuosina 1794–1800 [[Tukholma]]n lähellä sijaitsevan [[Tyresön linna]]n.<ref name="SBK" /><ref name="tandefelt" />
 
[[Suomen sota|Suomen sodan]] aikana De Geer oli ensimmäisiä merkittäviä suomalaisia, jotka tunnustivat uuden venäläisen hallinnon, sillä venäläiset joukot saapuivat hänen kartanolleen jo muutaman päivän kuluttua rajan ylittämisestä helmikuussa 1808. Hänen vastaanottavaisuutensa palkittiin monin tavoin.<ref name="KB" /> [[Venäjän keisarikunta|Venäjään]] liitetyn Suomen [[Suomen kenraalikuvernööri|kenraalikuvernööriksi]] nimitetty Sprengtporten kutsui De Geerin heinäkuussa 1808 luokseen Pietariin, jossa tämä oleskeli syksyn aikana useaan otteeseen osallistuen Suomen tulevien [[Säätyvaltiopäivät|valtiopäivien]] (tai [[Maapäivät|maapäivien]]) valmisteluun yhdessä [[Robert Henrik Rehbinder]]in ja Sprengtportenin kanssa. Sprengtportenin ehdotuksesta De Geer nimitettiin maamarsalkaksi valtiopäiville, jotka kokoontuivat seuraavana vuonna [[Porvoo]]ssa. De Geer riitautui valtiopäivien toimintaan sekaantuneen Sprengportenin kanssa, ja säilytti keisarin suosion Sprengportenin menettäessä asemansa.<ref name="tandefelt" /> De Geer nimitettiin heinäkuussa 1809 uuden [[hallituskonselji]]n talousosaston jäseneksi ja sen sotilastoimituskunnan päälliköksi.<ref name="KB" /> Samaan aikaan hänet myös korotettiin kreiviksi nimellä ''de Geer till Tervik'' ja [[de Geer till Tervik|hänen sukunsa]] esiteltiin myöhemmin [[Suomen ritarihuone]]elle kreivillisenä sukuna numero 3.<ref name="rh" />
 
[[Salaneuvos (Venäjä)|Salaneuvoksen]] arvon vuonna 1817 saanut de Geer oli aikansa seurapiiritähti. Senaatissa hän ansioituiteki harvoin aloitteita ja käytti korkeaa virka-asemaansa lähinnä henkilökohtaisten taloudellisten etujen hankkimisessahankkimiseen. SairautensaPitkän sairauden vuoksi hän ei voinut viimeisinä vuosinaan lainkaan hoitaa senaattorintehtäviään.<ref name="KB" /> Senaatin talousosaston vanhimpana jäsenenä de Geer oli kuitenkin periaatteessa puheenjohtajaa vastaavassa asemassa, sillä erillistä [[Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja|talousosaston varapuheenjohtajan]] virkaa ei ollut vielä luotu. Hän oli senaattori kuolemaansa saakka.<ref>Jorma Selovuori ja Tuomas Parkkari (toim.): ''Hallintohistorian tilastoja 2: Henkilömatrikkeli 1809–1994'', s. 26, 106. Hallintohistoriakomitea ja valtion painatuskeskus, Helsinki 1995.</ref> Helmikuusta 1820 alkaen hän oli lisäksi kahtia jaetun talousosaston toisen jaoston puheenjohtaja.<ref name="SBK" />
 
==Perhe==