Wikipedia

Ero sivun ”Valotus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Toistoa pois.
Puolet artikkelista kirjoitettu uusiksi, selkeytetty ja uudelleenorganisoitu.
Rivi 1:
'''Valotus''' on [[valokuvaus|valokuvauksessa]] [[kamera]]n [[filmi]]in tallentuva tai [[digitaalikamera]]ssa [[valoherkkä kenno|valoherkän kennon]] tallentama [[valo]]n määrä. Valoherkällepinta-alayksikköä materiaalillekohden tai- kennollevalotus osuvanon valonsiis määrääriippumaton voidaantallennusvälineen muuttaatai muun-materiaalin muassakoosta. [[objektiivi]]nValotuksen [[valotusaukko|aukon]]määrää kokoakontrolloidaan (aukkoarvo) jakolmella kameranparametrillä: [[suljin|sulkimenf-numero]] suljinaikaa ([[valotusaika]]) säätämällä. Kameran säätöjen näkökulmasta katsottuna valotus on joukkoeli aukon jakoko suljinajansuhteessa yhdistelmiäpolttoväliin), jolla[[valotusaika]] kohdesekä voidaankohteesta tallentaaheijastuvan halutullavalon tavalla filmin toistoalan ja valoherkän kennon tallennusalueen rajoissaintensiteetti. ValotusValotuksen vaikuttaamittayksikkö ennen kaikkea kuvan kirkkauteen. Koska kirkkaus riippuu myös kennon tai filmin valoherkkyydestä, mielletään valoherkkyys usein osaksi valotusta, vaikka täsmällisesti ottaen valoherkkyys ei kuulu valotuksenon piirinluksisekunti.
 
== Valotus ja kamera ==
[[Tiedosto:Exposure.jpg|thumb|center|500px|Sama kuva erilaisilla valotuksilla.]]
Valoherkälle materiaalille tai kennolle osuvan valon määrää voidaan muuttaa muun muassa [[objektiivi]]n [[valotusaukko|aukon]] kokoa (aukkoarvo) ja kameran [[suljin|sulkimen]] suljinaikaa ([[valotusaika]]) säätämällä. Kameran säätöjen näkökulmasta katsottuna valotus on joukko aukon ja suljinajan yhdistelmiä, jolla kohde voidaan tallentaa halutulla tavalla filmin toistoalan ja valoherkän kennon tallennusalueen rajoissa. Valotuksen voidaan ajatella vaikkuttavan valokuvan kirkkauteen, joskin kuvan kirkkauden määrittää varsinaisesti valotuksessa saadun informaation prosessointi, esimerkiksi digitaalikamerassa [[JPEG|JPG]]-kuvan muodostaminen.
 
[[Tiedosto:Exposure.jpg|thumb|center|500px|Sama kuva erilaisilla valotuksilla identtisesti prosessoituna.]]Lähes kaikki kamerat osaavat laskea sopivan aukko/suljinaika -yhdistelmän automaattisesti - tyypillisesti tämän lisäksi käyttäjä voi säätää kameran arvioita hyvästä valotuksesta tai jopa asettaa täysin itse haluamansa valotusparametrit. Parhaan mahdollisen kuvanlaadun saamiseksi valotuksen määrä pyritään maksimoimaan, joskin teknisten ja taiteellisten rajoitteiden puitteissa. Esimerkiksi liian pitkä valotusaika voi sumentaa liikkuvia kohteita ja liian suuri valotus voi johtaa ylivalotukseen jossa kuva tai osa siitä "palaa puhki", eli ei sisällä informaatiota kuvan yksityiskohtien toistamiseen - oheisessa kuvassa vasemmalla reunalla valkoiset alueet ovat ylivaloittuneet.
 
==Objektiivin aukon koko==
Objektiivin aukon kokoa muutetaan [[aukonsäätörengas|aukonsäätörenkaalla]], valintakiekolla tai valintakiekollajollain muulla metodilla. Aukon koko ilmaistaan [[aukkosuhde|aukkosuhteen]] eli f-luvunnumero avulla. Aukkosuhde ilmoittaa objektiivin [[polttoväli]]n ja aukon [[halkaisija]]n suhdelukuna - tämän seurauksena suurta aukko vastaa pieni f-numero ja vastaavasti pientä aukkoa suuri f-numero. [[Järjestelmäkamera]]n objektiivin aukonsäätörenkaasta löytyy yleensä joitakin seuraavista aukkosuhteista:
 
1; 1.4; 2; 2.8; 4; 5.6; 8; 11; 16; 22; 32; 45; 64; 90; jne.
 
MuutosKoska f-luvustanumerot pienempäänovat näkyysuhteessa valonaukon määränhalkaisijaan, kaksinkertaistumisena filmi-kaksinkertaistuu tai kennopinnalla.puolittuu Muutosaukon fpinta-luvustaala suurempaanaina näkyykun valonf-numeroa määränmuutetaan puolittumisenakertoimella filmi- tai<math>\sqrt{2}</math> kennopinnalla. Käytetty aukkoarvo vaikuttaa paitsi taltioitavan valon (ja siten informaation) määrään, myös kuvassa näkyvään [[terävyysalue]]eseen. Objektiivin valovoimalla tarkoitetaan suurinta käytettävissä olevaa aukkoa.
 
==Kameran sulkimen suljinaika==
Rivi 17 ⟶ 20:
B (bulb) tarkoittaa suljinaikaa, jolloin [[laukaisija]] on pohjaan painettuna halutun ajan.
 
== Valon intensiteetti ==
==Valoherkkyys==
Kolmatta valotusparametria voi manipuloida joko odottamalla ulkoisen valon muuttumista - esimerkiksi auringonlaskua, käyttämällä muokattavaa valolähdettä kuten salamavaloa, tai käyttämällä valosuodatina kameran linssissä.
Filmin [[valoherkkyys]] tai kamerakennon sisäinen vahvistus esitetään ISO (ja aiemmin myös ASA tai DIN)-arvoina:
 
== ISO digitaalisissa kameroissa ==
50, 100, 200, 400, 800, 1600, 3200, 6400, 12800 jne.
Useissa yhteksissä erheellisesti esitetään digitaalisen kameran [[Valoherkkyys|ISO]]-parametrin olevan valotusparametri. ISO-parametri ei kuitenkaan vaikuta suoraan kameran vangitseman valon määrään. Mikäli kamera käyttää automaattivalotusohjelmaa voi ISO-asetus vaikuttaa epäsuorasti valotukseen muuttamalla valotusparametrejä. Mikäli kamera suorittaa kuvan prosessoinnin, ts. kamera tuottaa valmiita kuvatiedostoja (esim. JPG), vaikuttaa ISO-arvo kuvien kirkkauteen. Mikäli kamera tuottaa ns. raakatiedostoja (raw), ei ISO vaikuta kirkkauteen millään tavalla sillä kameran taltioimin valoinformaation prosessointi näytettäväksi kuvaksi tapahtuu myöhemmin, tyypillisesti tietokoneessa.
 
Tavallisesti ISO-valinta vaikuttaa valon määrään jonka kamera voi taltioida. Pienillä ISO-arvoilla voi taltioida enemmän valoa kuin suurilla - tyypillisesti ISO:n kaksinkertaistus puolittaa suurimman mahdollisen taltioitavissa olevan valon määrän. Tästä johtuen suurilla ISO-arvoilla kuvan laatu on tyypillisesti heikompi kuin matalilla arvoilla - mitä enemmän valoa taltioidaan, sitä suurempi on kuvan laatu.
==Lopputulos==
Useat kamerat osaavat asettaa automaattisesti käytettävän aukko/suljinaika -yhdistelmän ja myös ISO-arvon. Järjestelmäkameroiden ja digitaalisten järjestelmäkameroiden aukon ja suljinajan voi asettaa käsin. Valotuksen voi tarvittaessa lukita. Pienet [[valotusvirhe]]et voi korjata jälkikäteen [[kuvankäsittelyohjelma]]lla, ei kuitenkaan sellaisia valotusvirheitä, joissa kohteen kirkkausala ylittää tai alittaa kameran tai filmin tallennusalueen.
 
ISO-valinta vaikuttaa tyypillisesti myös kameran sisäisiin toimintaparametreihin. Käytännössä poikkeuksetta moderneissa kameroissa ISO-arvon nostaminen vähentää kameran itsensä synnyttämää kohinaa - tämän vuoksi kuvanlaadun näkökulmasta on ideaalia käyttää niin korkeaa ISO-arvoa kuin vain mahdollista ilman että ylitetään ISO-arvon suurin valontallennuskyky.
Kuvattavan kohteen kirkkausala pyritään tallentamaan digitaalikameralla halutulla tavalla. Oikein tallennettu kuva tarjoaa [[Kuvankäsittely|kuvan jälkikäsittelylle]] parhaat edellytykset. Oikean valotuksen löytämiseksi käytetään [[harmaakortti]]a, kamerasta löytyviä mittaustapoja ja digikameran [[histogrammi]]a sekä herkkyyden säätöä. Koekuvaamalla päästään haluttuun lopputulokseen.
 
[[Luokka:Valokuvauksen tekniikka]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Valotus”