Ero sivun ”Villa Heikel” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Amazonas (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Amazonas (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 1:
[[Tiedosto:Villa_Heikel_etelä_2021.jpeg|pienoiskuva|300px|Vuonna 1903 rakennettu Kauniaisten ensimmäinen huvila Villa Heikel tammikuu 2021. Eteläinen julkisivu]]
'''Villa Heikel''' on arkkitehti-rakennusmestari [[Elia Heikel]]in [[1903]] suunnittelema ja rakentama puutarhakaupunki [[Kauniainen|Kauniaisten]] ensimmäinen huvila.<ref>Jaana af Hällström (2006): Grankulla 1906-2006 Kauniainen - Den sista i sitt slag. Kauniaisten kaupunki ISBN 951-96894-9-4.</ref> [[Jugend|Jugendhenkinen]] yli 300 neliömetrin huvila rakennettiin alun perin Heikelin perheen kesähuvilaksi [[Gallträsk|Gallträskin]] pohjoiselle rannalle. Heikel oli sitä ennen, vuonna 1901 yhdessä rakennusmestari Emil LindsteditnLindstedtin kanssa, ostanut Kavallin ratsutilalta 38 hehtaarin suuruisen alueen Gallträskin ympäriltä. Täten heheistä tulivattuli Kauniasten puutarhakaupungin perustajiksiperustajia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2019_kaava/2121_5_rakennushistoriaselvitys.pdf|nimeke=Ratakatu 3 - Rakennushistoriallinen selvitys, Helsinki 19.12.2014|tekijä=Ark Byroo, Senaatti}}</ref> Lindstedt rakensi itselleen kesähuvilan Gallträskin etelärannalle vuonna 1908.
 
== Kesähuvilasta toipilaskodiksi ==
Rivi 8:
Heikel rakennutti tien Turuntieltä tontilleen, jonne suunniteltiin puuhuvila perheen kesäasunnoksi ja sitä rakennettiin vaiheittain. Elia Heikelin sairastuttua 1904, huvila siirtyi ensin Heikelin vaimolle Fannylle, os. Lindeqvist (1864-1913). Tämän kuoltua 1912, huvilan perivät Heikelin neljä lasta. Elia Heikelin poika (Karl) Kaarlo (1892-1969), lunasti sisaruksensa ja muutti huvilan vuosina 1915-17 ympärivuotisesti asuttavaksi. Kaarlo ja hänen vaimonsa Lyyli os. Ek, (1895-1975) asuivat villassa lastensa Lisa (1918-2005) ja Britan (1920-2008) kanssa kunnes Heikelit muuttivat Lovisaan 1924 jossa diplomi-insinööriksi 1922 valmistunut Kaarlo aloitti toimitusjohtajana [[Kymenlaakson Sähkö|Kymenlaakson sähköosakeyhtiössä]].
 
Huvila vuokrattiin 1924 alkupuolella Märtha Grönvik-Blombergille (1881-1978). Vuosina 1925-1939 Grönvik-Blomberg piti Villa Heikelissä toipilaskotia lapsille joilla oli hengitystieongelmia<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaunisgrani.fi/2016/03/golden-globe-ja-lasten-taysihoitola/|nimeke=Kaunis Grani 20.3.2016: Golden Globe ja lasten täysihoitola|julkaisu=KaunisGrani|ajankohta=2016-03-20|viitattu=2022-01-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Johtajattaren Grönvik-Blombergin, poika, oli tuleva elokuvaohjaaja [[Erik Blomberg]] (1913-1996) kävi [[Gymnasiet Grankulla samskola|Kaunaisten ruotsinkielistä yhteiskolua]].<ref> Clara Palmgren - Villor i Grankulla - Huviloita Kauniaisissa - Villas in Grankulla 2020</ref> Erik Blomberg voitti vuonna 1956 [[Golden Globe]] palkinnon elokuvallaan [[Valkoinen peura]] ja on toistaiseksi ainoa palkinnon voittanut suomalainen. Grönvik-Blombergin topilaskodin tominnan lakattua sodan vuoksi, Villa Heikeliin muutti vuokralaiseksi [[Strömberg (yritys)|Strömberg Oy]]:n osastopäällikkö, myöhemmin [[Valmet|Valmetin]] pääjohtaja [[Bertel Långhjelm]] (1903-1987) vaimonsa Iriksen, (sos. Swens) (1906-1999) kanssa.
 
== Yksi 61:sta säilyneestä ==