Ero sivun ”Putkinotko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisäys koskien "Putkinotkon epilogeja". |
p pieni kielenhuolto |
||
Rivi 23:
''Putkinotko'' kertoo omintakeisen vuokraviljelijä ja viinatrokari Juutas Käkriäisen monilapsisesta metsäläisperheestä ja näiden "herraskaisesta" vuokraisännästä, kirjakauppias Aapeli Muttisesta. Romaani käsittelee yhtä heinäkuista päivää, jolloin Juutaksen vaimo Rosina lähtee kaupunkikäynnille [[Savonlinna]]an ja Aapeli Muttinen saapuu tarkastamaan tiluksiaan samalla, kun Juutas suunnittelee viinanmyyntihankkeitaan.
''Putkinotkoa'' pidetään suomalaisen kirjallisuuden toisena suurena [[yhdenpäivänromaani]]na [[Volter Kilpi|Volter Kilven]] ''[[Alastalon salissa]]'' -romaanin ohessa. Yhteistä niille on, että kriitikko- ja tutkijapiireissä ne lasketaan kuuluviksi suomalaisten romaanien parhaimmistoon, mutta toisin kuin ''Alastalon salissa'', on ''Putkinotko'' ollut varsin suosittu myös suuren yleisön keskuudessa. Tapahtumat tosin ovat yhtä päivää käsittelevässä romaanissa vähissä, mutta suomalaista luontoa, kansanuskoa ja henkilöitä siinä kuvataan erittäin värikkäästi. Lopun ampumakohtauksen on sanottu
Lehtonen palasi kuvaamaan romaaninsa päähenkilöiden Juutas ja Rosina Käkriäisen sekä heidän poikansa Ananiaksen kovaa kohtaloa vielä novellikokoelmassa ''Korpi ja puutarha'' (1923). Kirjassa ilmestyneet kolme kertomusta Lehtonen nimesi ''”Putkinotkon” epilogeiksi''.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Pekka Tarkka | Nimeke = Joel Lehtonen II, Vuodet 1918-1934 | Sivu = 258-260 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2012 | Tunniste = ISBN 978-951-1-25924-4}}</ref>
Rivi 29:
[[File:Putkinotko 2016-07-23 13.jpg|thumb|Putkinotkon esikuvana toiminut Inhanmaan tila.]]
[[File:Putkinotko 2016-07-23 06.jpg|thumb|Talon julkisivulla oleva kyltti.]]
"Putkinotkona" mainostetaan myös Joel Lehtosen vuosina 1905–1922 omistamaa nykyisin [[Savonlinna]]ssa sijaitsevaa Inhan tai Inhanmaan tilaa [[Sääminki|Säämingin]] Tolvanniemessä. Tila oli kirjailijalle sekä taloudellinen sijoitus että kesänviettopaikka. Tilan asuinrakennus jaettiin kahtia, niin että velipuoli Aleksander Muhonen perheineen asui sen toista päätyä ja toinen puoli oli Lehtosen käytössä. Muhoset asuivat tilalla ympärivuotisesti, Lehtonen enimmäkseen kesäisin. Muhosten kuului huolehtia tilan maanviljelystä ja myös Lehtosen täyshoidosta silloin kun hän asui tilalla. Tätä yhteiseloa Lehtonen käytti materiaalina Putkinotko-sarjan
Nykyisin tilaa ylläpitää Joel Lehtosen seura ry.
| |||