Ero sivun ”Puhekieli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisäsin wiki-linkin suomen puhekielestä kertovaan artikkeliin. |
Poistin artikkelista lähteistämättömän ja pelkästään suomea koskevan sisällön. Lisäsin artikkeliin lähteistettyä ja puhekieltä yleisesti ilmiönä käsittelevää sisältöä. |
||
Rivi 1:
'''Puhekieli''' on [[Yleiskieli|yleiskieltä]] arkisempi puhuttu [[Kieli|kielen]] muoto, jonka ei tarvitse noudattaa normitetun kirjakielen periaatteita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/puhekieli?searchMode=all|nimeke=Kielitoimiston sanakirja|julkaisu=www.kielitoimistonsanakirja.fi|viitattu=2022-01-11}}</ref><ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:puhekieli|nimeke=Kielitiede:puhekieli – Tieteen termipankki|julkaisu=tieteentermipankki.fi|viitattu=2022-01-11}}</ref> Sille on ominaista kirja- ja yleiskielestä eroava rakenne ja sanasto<ref
▲'''Puhekieli''' on [[Yleiskieli|yleiskieltä]] arkisempi puhuttu [[Kieli|kielen]] muoto, jonka ei tarvitse noudattaa normitetun kirjakielen periaatteita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/puhekieli?searchMode=all|nimeke=Kielitoimiston sanakirja|julkaisu=www.kielitoimistonsanakirja.fi|viitattu=2022-01-11}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:puhekieli|nimeke=Kielitiede:puhekieli – Tieteen termipankki|julkaisu=tieteentermipankki.fi|viitattu=2022-01-11}}</ref> Sille on ominaista kirja- ja yleiskielestä eroava rakenne ja sanasto<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:puhekieli|nimeke=Kielitiede:puhekieli – Tieteen termipankki|julkaisu=tieteentermipankki.fi|viitattu=2022-01-11}}</ref> sekä monesti ympäristöön ja sosiaaliseen kontekstiin liittyvät [[idiomi]]t. [[Suomen kieli|Suomen]] yleisesti käytetty "murteeton" puhekieli muistuttaa monessa suhteessa pääkaupunkiseudulla puhuttua kieltä{{Lähde}}. Siinä on useita kielioppi-, ja äännemuutoksia, joita pidetään yleiskieleen sopimattomina, esimerkiksi pronominit ''mä/mun, sä/sun'', passiivin käyttö kolmannen persoonan käskymuotona (''mennään'') ja yleinen [[futuuri]]n käyttö.
Koska [[Puhe|puheen]] tuottaminen on usein nopeaa ja sen suunnitteluaika usein lyhyt, ovat erilaiset suunnitteluilmaukset (tällaisia ovat suomen kielessä muun muassa ''niinku'' ja ''tota'') ja korjaukset (suomessa esimerkiksi ''eiku'' ja ''tai siis'') puhekielelle tyypillisiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kielikello.fi/-/aania-ilmassa-merkkeja-paperilla-puhutun-ja-kirjoitetun-kielen-suhteesta|nimeke=Ääniä ilmassa, merkkejä paperilla – puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta - Kielikello|julkaisu=www.kielikello.fi|viitattu=2022-02-02|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Toisin kuin [[kirjoitettu kieli]], jonka omaksumiseen vaaditaan muodollista opetusta, puhekieli voidaan omaksua ilman eksplisiittistä opetusta, ja sitä hallitsevat ainakin osittain kirjakielestä poikkeavat [[Kielioppi|kieliopilliset säännöt]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Linell, Per|Nimeke=The written language bias in linguistics. Its nature, origins, and transformations.|Vuosi=2005|Sivu=158|Julkaisija=Routledge|Isbn=ISBN 0-202-24276-3}}</ref>
Tyypillisiä puhekieliä ovat [[murre|murteet]] ja [[slangi]]t.{{Lähde}} Murteita ovat esimerkiksi Suomen eri osissa puhutut kielen muodot. Slangi on pienemmällä alueella tai yhteisössä puhuttava muunneltu kieli. Slangi on saanut vaikutteita useasti muista kielistä, kuten englannin kielestä. Slangi on enemmäkseen kaupungissa, harrastuksen tai työn kautta omaksuttu puheen muoto. Voidaan puhua myös jonkin alan ammattislangista, [[jargon]]ista, jonka terminologiaa ulkopuolinen ei välttämättä ymmärrä.
Rivi 9 ⟶ 7:
==Katso myös==
* [[Arkikieli]]
* [[Yleiskieli]]
*[[Suomen puhekieli]]
== Lähteet ==
[[Luokka:Kielenhuolto]]
| |||