Ero sivun ”Hippokrates” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix |
ah Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo antiikin kreikkalaisesta lääkäristä. Muista merkityksistä katso [[Hippokrates (täsmennyssivu)]].}}
| nimi = Hippokrates
| alkuperäinen nimi = Ἱπποκράτης ὁ Κῷος<br>Hippokratēs ho Kōos
Rivi 32 ⟶ 31:
| kotisivu =
}}
'''Hippokrates Koslainen''' ({{k-grc|Ἱπποκράτης ὁ Κῷος|Hippokratēs ho Kōos}}, [[460 eaa.|460]]–[[377 eaa.]]) oli [[antiikin Kreikka|antiikin kreikkalainen]] [[lääkäri]]. Hän on saanut kunnian tulla kutsutuksi [[länsimaat|länsimaisen]] [[lääketiede|lääketieteen]] isäksi ja lääkärinvalan eli [[Hippokrateen vala]]n
Perimätiedon mukaan Hippokrates oli kotoisin [[Kos]]in saarelta. Hänen kerrotaan aloittaneen lääketieteen opinnot kotisaarellaan Kosissa ja jatkaneen niitä [[Knidos|Knidoksessa]], [[Thásos|Thasoksella]] ja [[antiikin Thessalia|Thessaliassa]], joidenkin lähteiden mukaan myös [[muinainen Egypti|Egyptissä]], [[Lyydia]]ssa ja [[Skythia]]ssa. Mikäli tieto Egyptissä opiskelusta pitää paikkansa, hän mitä todennäköisimmin suoritti ([[Galenos|Galenoksen]], [[Theofrastos|Theofrastoksen]] ja [[Dioskorides|Dioskorideen]] tavoin) ”jatko-opintonsa” [[Memfis|Memfiin]] [[Imhotep]]in temppelin Elämän talossa.
Myöhemmin Hippokrateen kerrotaan kuuluneen Kosin [[Asklepieion (Kos)|Asklepieionissa]] eli parantajajumala [[Asklepios|Asklepioksen]] pyhäkköalueella työskennelleeseen lääkärien koulukuntaan. Varsinainen Asklepieion on kuitenkin rakennettu vasta sata vuotta Hippokrateen ajan jälkeen.<ref name="GIH">{{Kirjaviite | Nimeke=Greek Island Hopping 2008 | Julkaisija=Thomas Cook Publishing | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-1-84157-839-2 | Luku=The Asklepieion | Sivu=399–401}}</ref> [[Kos (kaupunki)|Kosin kaupungissa]] on [[Hippokrateen puu]]ksi kutsuttu plataanipuu, jonka juurella Hippokrateen kerrotaan opettaneen. Se on kuitenkin
Lääketieteen isäksi Hippokratesta kutsutaan siksi, että hän oli länsimaisen lääketieteen historian standardinäkemyksen mukaan ensimmäinen, joka selitti sairaudet luonnollisilla syillä eikä jumalten ja henkien aiheuttamina. Lisäksi maineen perusteena voidaan nähdä eurosentrinen ajattelutapa, joka korostaa antiikin kreikkalaisten saavutuksia ja väheksyy tai sivuuttaa aikaisempien korkeakulttuurien saavutukset. Hippokrates oli myös eräs kuuluisimmista [[Humoraalioppi|humoraaliopin]] kannattajista. Varhaisin nimeltä mainittu lääkäri oli hammaslääkäri ja kirurgi [[Hesire]] 3. dynastian (noin 2700–2600 eaa.) [[Muinainen Egypti|Egyptissä]].
Hesireä tunnetumpi oli kuitenkin tämän aikalainen, faarao [[Djoser]]in arkkitehti ja hovilääkäri [[Imhotep]]. Imhotep julistettiin myöhemmin jumalaksi ja hänen temppeliensä ''Elämän talot'' ovat maailman ensimmäisiä tunnettuja lääketieteellisiä opinahjoja. Kreikkalaiset kutsuivat Imhotepia [[Asklepios|Asklepiokseksi]] (kreikkalainen lääketieteen jumala) ja egyptiläisen mallin mukaan perustivat hänelle lukuisia temppeleitä ympäri Kreikkaa — myös Hippokrateen kotisaarelle. Hippokrateen saamat vaikutteet ovat siis mitä todennäköisimmin peräisin juuri Egyptistä.
== Teokset pablo ==
{{Pääartikkeli|[[Corpus Hippocraticum]]}}
Hippokrateen nimiin laitettujen teosten kokoelma ''Corpus Hippocraticum'' käsittää noin 60 tutkielmaa, joista suurin osa on kirjoitettu tai käännetty vuosien [[430 eaa.]] ja [[200|200 jaa.]] välillä. Niitä on ollut kirjoittamassa lukuisia henkilöitä, joilla on ollut erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Teoksia on kirjoitettu ja toimitettu mahdollisesti [[Aleksandrian kirjasto]]ssa. Yhdestäkään teoksesta ei voida varmuudella sanoa, että se olisi Hippokrateen itsensä kirjoittama,<ref name="Fuchs">{{kirjaviite|Tekijä=Fuchs, J. W.|Nimeke=MMM Antiikin sanakirja|Vuosi=1972|Sivu=114|Julkaisija=Otava|Suomentaja=Itkonen-Kaila, Marja}}</ref> ja tiedetään, että osa niistä on (toisen merkittävän antiikin kreikkalaisen lääkärin Galenoksen teosten tavoin) suoria käännöksiä huomattavasti vanhemmista egyptiläisistä teksteistä. Ainakin yhden niistä on kirjoittanut hänen vävynsä [[Polybos (lääkäri)|Polybos]]. Tunnetuin teoksista on nimeltään ''[[Hippokrateen vala]]'', mutta todennäköisesti sekään ei ollut Hippokrateen itsensä kirjoittama.
Muissa teoksissa Hippokrates muun muassa selitti ihmisten erilaiset luonteenpiirteet sillä, missä suhteessa heidän ruumiinsa sisältää neljää mielialaan vaikuttavaa tekijää: limaa (flegmaa), keltaista [[sappi|sappea]], mustaa sappea ja [[veri|verta]]. Tämä vaikutti merkittävästi roomalaiseen lääkäri Galenokseen sekä [[keskiaika]]iseen lääketieteeseen.
Rivi 54 ⟶ 51:
Tunnetuimpia Hippokrateen nimiin laitettuja lääketiedettä käsitteleviä sanontoja ovat ''Primum non nocere'' (”ennen kaikkea vältä vahingoittamasta potilasta”); sekä ''Ars longa, vita brevis'' (”taide pitkä, elämä lyhyt”). Sanonnat esitetään usein latinaksi, mutta Hippokrates puhui kreikkaa.
== Lähteet baba grilll ==
{{Viitteet}}
| |||