Erityisesti [[freskomaalaus]] kiinnosti Toivolaa heti uran alkuvaiheessa. Hän kyseli neuvoa muun muassa [[Juho Rissanen|Juho Rissaselta]], ja [[Ennu OkanOka]]n kanssa he tekivät useita freskokokeiluja, jotka kuitenkin epäonnistuivat, kunnes Oka sai stipendin Italiaan opiskelemaan freskomaalausta. Vuonna 1938 Toivola teki itsekin opintomatkan [[Italia]]an. Ennu Oka kaatui [[Talvisota|talvisodassa]]. Tästä lähtien Toivola opiskeli monumentaalimaalausta yksin. Turun [[Ylösnousemuskappeli|uuden siunauskappelin]] seinämaalauskilpailussa Toivola palkittiin. Vuonna 1943 helsinkiläinen taidekauppias [[Ivar Hörhammer]] järjesti nuorten taiteilijoiden kilpailunäyttelyn, jossa Toivola sai seinämaalausluonnoksellaan Koulu 10 000 markan palkinnon. Kauppakorkeakoulun juhlasalin seinämaalauskilpailussa Toivola sai kunniamaininnan. Sotavuosien takia Toivolan uran alkuvaiheen freskoinnostus jäi vaille toteutumista.<ref>Suomen taiteen vuosikirja, toim. L. Wennervirta, Y. A. Jäntti, WSOY 1945, s. 148. Viitattu 18.11.2009</ref> Hän kuitenkin avusti taidemaalari [[Lennart Segerstråle]]a [[Suomen Pankki|Suomen Pankin]] talon seinäfreskojen toteutuksessa 1940-luvun alussa. Toivolan läpimurto oli [[Helsingin tyttönormaalilyseo]]on vuonna 1947 [[WSOY|WSOY:n]] tilauksesta tehty seinäfresko ''Ihmisen elinpäivät''. Toivolan toteutuneita seinämaalauksia on Turun vanhassa matkustajapaviljongissa ja Luolavuoren koulussa, [[Naantali]]n Kuparivuoren koulussa sekä Raision [[Raision museo Harkko|entisessä kunnantalossa]].<ref name="HS" /> Toivola irtaantui 1960-luvun alkupuolella hänelle tyypillisestä ihmishahmosta ja siirtyi abstraktiin ilmaisuun.<ref>Huhtamäki, Ulla: [http://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/13419/9789513930363.pdf ''Heittäydy vapauteen: Avantgarde ja Kauko Lehtisen taiteen murros 1961–1965.''] Jyväskylä Studies in Humanities 81, Jyväskylän yliopisto 2007. ISBN 978-951-39-2964-0</ref>
