Wikipedia

Ero sivun ”Kalle Hakala” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p "Tämä artikkeli"
Laajennettu.
Merkkaus: Linkki täsmennyssivulle
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo Mikkelin vaalipiirin kansanedustajasta. Turun pohjoisen vaalipiirin kansanedustajasta katso artikkeli [[Kalle Fredrik Hakala]].}}
{{Valtionjohto
'''Karl (Kalle) Hakala''' ([[18. maaliskuuta]] [[1880]] [[Lempäälä]] – [[16. toukokuuta]] [[1947]] [[Mikkeli]]) oli suomalainen sanomalehdentoimittaja ja pitkäaikainen [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosialidemokraattien]] kansanedustaja.
| nimi = Kalle Hakala
| kuva =
| kuvateksti =
| kansanedustajana = 1.2.1911–16.5.1918, 1.5.1924–31.8.1933, 22.10.1934–16.5.1947
| eduskuntaryhmä = [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]
| vaalipiiri = [[Mikkelin läänin vaalipiiri]]
| syntymäaika = [[18. maaliskuuta]] [[1880]]
| syntymäpaikka = [[Lempäälä]]
| kuolinaika = {{kuolinaika ja ikä|18|3|1880|16|5|1947}}
| kuolinpaikka = [[Mikkeli]]
| ammatti = [[toimittaja]]
}}
'''Kalle Juhonpoika Hakala''' ([[18. maaliskuuta]] [[1880]] [[Lempäälä]] – [[16. toukokuuta]] [[1947]] [[Mikkeli]]) oli suomalainen [[toimittaja]] ja [[poliitikko]], joka toimi [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]] [[kansanedustaja]]na vuosina 1911–1918, 1924–1933 ja 1934–1947.<ref name="EM">{{Edustajamatrikkeli|nro=910400|viitattu=19.12.2007}}</ref> Hän oli muun muassa Mikkelissä ilmestyneen ''[[Vapaus (Mikkeli)|Vapaus]]''-sanomalehden päätoimittaja sekä [[Valtakunnanoikeus|Valtakunnanoikeuden]] ja [[Sotasyyllisyysoikeudenkäynti|sotasyyllisyysoikeuden]] jäsen.
 
== Elämä ==
Hakalan vanhemmat olivat [[renki]] Juha Hakala ja Wilhelmina Myllymäki. Hän kävi käsityöläiskoulun ja työskenteli konetyöläisenä vuosina 1897–1907. Tämän jälkeen Hakala oli [[Vapaus (Mikkeli)|''Vapaus'']]-lehden toimittajana Mikkelissä 1907–1918. [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] jälkeen Hakala oli poliittisista syistä vangittuna. Päästyään vapaaksi hän toimi ensin Työväen osuuskaupan kirjallisena toimitsijana Mikkelissä 1921–1925 ja viimeksi Vapaus-lehden toimittajana ja päätoimittajana 1933–1947.
Lempäälässä syntyneen Kalle Hakalan vanhemmat olivat torppari Juho Hakala (s. 1851) ja Wilhelmina Myllymäki (1850-1909).<ref name="EM"/> Hakala aloitti työnteon 15-vuotiaana [[renki]]nä, jonka jälkeen hän oli vuoden [[Hämeenlinna]]ssa värjärin opissa käyden samalla käsityöläiskoulun iltakurssin. Myöhemmin Hakala työskenteli konepajoilla [[Tammela]]ssa, [[Äetsä]]ssä, [[Tampere]]ella ja [[Helsinki|Helsingissä]]. Työväenliikkeeseen Hakala lähti vuonna 1904 liittymällä [[Helsingin Työväenyhdistys|Helsingin Työväenyhdistyksen]] levyseppien ammattiosastoon. Vuonna 1906 hän sai työpaikan Mikkelistä Sjöströmin konepajalta, josta siirtyi keväällä 1907 ''Vapauden'' toimittajaksi.<ref name="VRYO">{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=28324 | Nimeke = Hakala, Kalle Juhonpoika - Valtiorikosylioikeuden akti (25095) | Julkaisu = Valtiorikosylioikeuden aktit | Ajankohta = 29.11.1918 | Julkaisija = Kansallisarkisto | Viitattu = 19.1.2022}}</ref> Hän oli myös lehden päätoimittaja vuosina 1911–1921.
 
Hakala valittiin kansanedustajaksi vuoden 1911 [[Eduskuntavaalit 1911|eduskuntavaaleissa]].<ref name="EM"/> Sisällissodan käynnistyessä Hakala valittiin [[Työväen pääneuvosto]]n varajäseneksi, mutta hän ei osallistunut sen toimitaan. Hakala liittyi punaisiin vasta helmikuun lopussa, jolloin hän aloitti kansanvaltuuskunnan asutushallituksen ja maatalousasianosaston palveluksessa.<ref name="VRYO"/> Maaliskuun lopussa Hakala nimitettiin myös lainvalmistelukomitean jäseneksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Rinta-Tassi, Osmo | Nimeke = Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena | Selite = Punaisen Suomen historia 1918 | Sivut = 172 | Vuosi = 1986 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Valtion painatuskeskus ; Opetusministeriö | Isbn = 951-86007-9-1}}</ref> Huhtikuun alussa kansanvaltuuskunta evakuoitiin [[Viipuri]]in, josta Hakala palasi parin päivän kuluttua Helsinkiin. Hakala vangittiin pari viikkoa myöhemmin ja lokakuussa hän sai 8 vuoden tuomion [[Valtiopetos|valtiopetoksesta]].<ref name="VRYO"/>
Hakala oli sosialidemokraattien kansanedustajana vuosina 1911–1918, 1924–1933 ja 1934–1947 edustaen [[Mikkelin läänin vaalipiiri]]ä. Hän oli myös jäsenenä [[Valtakunnanoikeus|Valtakunnanoikeudessa]] ja [[Sotasyyllisyysoikeudenkäynti|Sotasyyllisoikeudessa]]. Hakala oli yksi neljästä koko sotasyyllisyys-prosessin ajan kaikkien syytettyjen syyttömyyttä kannattaneesta oikeudenjäsenestä. Hakala toimi presidentin valitsijamiehenä vuosien 1931, 1937, 1940 ja 1943 presidentinvaaleissa.
 
Hakala kärsi tuomiotaan [[Tammisaaren pakkotyölaitos|Tammisaaren pakkotyölaitoksessa]], josta hän vapautui armahduslakien nojalla vuonna 1921. Hakala työskenteli [[Mikkelin Työväen Osuuskauppa|Mikkelin Työväen Osuuskaupan]] konttoristina, kunnes hänet valittiin jälleen kansanedustajaksi 1924. Kolmannen kerran Hakala nousi eduskuntaan vuonna 1933 [[Oskari Salonen|Oskari Salosen]] jätettyä paikkansa. Kansanedustajan tehtäviensä ohessa Hakala työskenteli ''Vapaus''-lehden toimittajana ja päätoimittajana 1933–1947.<ref name="EM"/> [[Jatkosota|Jatkosodan]] jälkeen Hakala oli eduskunnan nimittämänä jäsenenä Valtakunnanoikeudessa sekä sotasyyllisyysoikeudessa, jossa hän oli yksi neljästä kaikkien syytteiden hylkäämistä kannattaneesta jäsenestä.{{lähde}} Hakala kuului myös [[Mikkelin kaupunginvaltuusto]]on ja oli [[Presidentin valitsijamies|presidentin valitsijamiehenä]] 1931, 1937, 1940 ja 1943.<ref name="EM"/>
Kunnallispolitiikassa Hakala oli mukana Mikkelin kaupunginvaltuuston jäsenenä. Hän kuului jäsenenä Mikkelin läänin vaalipiirin keskuslautakuntaan ja Mikkelin läänin sos.dem. piirin piiritoimikuntaan ja oli jälkimmäisen rahastonhoitajana.
 
Hakala kuoli pitkäaikaiseen sairauteen kesken kansanedustajakautensa maaliskuussa 1947. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi [[Antti Tossavainen]].<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kansanedustaja Kalle Hakala kuollut | Julkaisu = Sisämaa-Laatokka | Ajankohta = 18.5.1947 | Sivut = 2 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1743938?page=2 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 19.1.2022}}</ref> Hakala on haudattu Mikkeliin [[Harjun hautausmaa]]lle.
Hakala oli naimisissa Alma Maria Purhosen kanssa vuosina 1911–1927 ja Aliina Partin kanssa vuodesta 1928.
 
== Perhe ==
Hakalan ensimmäinen puoliso oli Alma Maria Purhonen, jonka kanssa hän oli naimisissa vuosina 1911–1927.<ref name="EM"/> Pariskunnalla oli viisi lasta.<ref name="VRYO"/> Vuonna 1928 hän avioitui Alina Partin (1888-1956) kanssa.<ref name="EM"/>
 
== Teoksia ==
*{{Kirjaviite | Nimeke = Punasia juttuja : kokoili ja piirteli Pekka P. | Selite = Nimimerkillä ”Pekka P.” | Vuosi = 1909 | Julkaisupaikka = Mikkeli | Julkaisija = Mikkelin työväen sanomalehti-osuuskunta}}
Nimellä ''K. Hakala'':
*{{Kirjaviite | Nimeke = ''Osuuskunta Vapaus r.l. 25 vuotta''. Osuuskunta| Vapaus,Vuosi= 1925 | Julkaisupaikka = Mikkeli 1932| Julkaisija = Osuuskunta Vapaus}}
*{{Kirjaviite | Nimeke = Pirinöitä ja parranpärinöitä'' | Selite = Nimimerkillä ”Juuso” | Vuosi = 1926 | Julkaisupaikka = Mikkeli | Julkaisija = Osuuskunta Vapaus}}
Nimimerkillä ''Juuso'':
* ''Pirinöitä ja parranpärinöitä''. Osuuskunta Vapaus, Mikkeli 1926
Nimimerkillä ''Pekka P.'':
* ''Punasia juttuja'' ; kokoili ja piirteli Pekka P. Mikkelin työväen sanomalehti-osuuskunta, Mikkeli 1909, 2. painos 1912
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
* {{Edustajamatrikkeli|nro=910400}}
 
{{AAKKOSTUS:Hakala, Kalle}}
Rivi 26 ⟶ 40:
[[Luokka:Mikkelin kaupunginvaltuutetut]]
[[Luokka:Etelä-Savon vaalipiiri]]
[[Luokka:SuomenTyöväen sisällissodanpääneuvoston punaisetjäsenet]]
[[Luokka:Suomalaiset päätoimittajat]]
[[Luokka:Vuonna 1880 syntyneet]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalle_Hakala”