Ero sivun ”Kluuvinlahti” versioiden välillä

 

== Maa-alueena ==

Rakennuskohteena entisen Kluuvinlahden alue on nykyäänkin erittäin vaativa, sillä maaperä on pehmeää etenkin Töölönlahden puolella. Silti [[Rautatientori]]n ympäristöön on rakennettu puupaalujen päälle eräät Suomen kulttuurihistoriallisesti tärkeimmistä rakennuksista: [[Helsingin rautatieasema|rautatieasema]], [[Ateneum (museo)|Ateneum]] ja [[Kansallisteatteri]]. Kansallisteatterin alle juntattiin 4&nbsp;000 ja rautatieaseman paikalle 23&nbsp;000 paalua. Paalut ulottuvat 15–20 metrin syvyyteen, [[moreeni]]pohjaan saakka. Koska ne on lyöty merenpinnan alle kosteaan maahan, ne ovat säilyneet hyvässä kunnossa. Lahoamisen riski kuitenkin kasvaa, jos saven päällä sijaitseva ylempi [[pohjavesi]] eli orsivesi alenee.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/mot/010399/kasis.htm | Nimeke = Maanalainen Helsinki - uhkaako Töölönlahden rakentaminen Helsingin vanhaa keskustaa | Tekijä = Tervo, Jouni| Tiedostomuoto = | Selite = TV-ohjelman käsikirjoitus| Ajankohta = 1.3.1999| Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 16.3.2011}}</ref> Vanhan Kluuvinlahden alueella kiinteistöjen perustuksia onkin jouduttu vahvistamaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kiinteistoklubi.fi/korjaaminen/1373-ongelmat-ovat-opettaneet-perustusten-painuminen-hallintaan | Nimeke = Ongelmat ovat opettaneet - Perustusten painuminen hallintaan| Tekijä = Rissanen, Hanna| Julkaisu = Kiinteistöposti Professional| Ajankohta = 7.5.2009| Julkaisija = Kiinteistöklubi| Viitattu = 16.3.2011}}</ref>