Ero sivun ”Ruotsin valtaneuvosto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
navigaatio |
Selvennettiin ja lisättiin lähteistystä. täydennystä |
||
Rivi 1:
'''Ruotsin valtaneuvosto''' tai '''valtakunnanneuvosto''' ({{k-sv|riksrådet}}) oli [[Ruotsin historia|Ruotsissa]] hallitusasioissa [[kuningas|kuninkaan]] apuna toiminut monijäseninen elin, neuvoskunta.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Nimeke=Pieni Tietosanakirja|Vuosi=1925-28|Luku=Valtaneuvoskunta|Julkaisija=Otava|www=http://runeberg.org/pieni/4/0611.html|Palsta=1105}}</ref> Se oli Ruotsin korkein hallintoelin keskiajalta uudenajan alkuun, joka käytti sekä tuomiovaltaa että toimeenpanovaltaa. Vahvimmillaan se oli [[Kalmarin unioni|unionin]] aikana, jolloin hallitsi valtakuntaa kuninkaasta riippumatta.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Nimeke=Gummeruksen uusi tietosanakirja|Vuosi=1987|Luku=Valtaneuvoskunta|Sivu=1987|Selite=Osa 4|Julkaisija=Gummerus|Isbn=951-20-2924-3}}</ref> Heikoimmillaan se oli itsevaltiuden aikoina, jonka asema palasi nopeasti itsevaltiuden kukistuttua. [[Vapauden aika|Vapauden aikana]] kuningas sitoutui hallitsemaan sen neuvojen mukaan.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Nimeke=Gummeruksen uusi tietosanakirja|Vuosi=1987|Luku=Valtaneuvoskunta|Sivu=1987|Selite=Osa 4|Julkaisija=Gummerus|Isbn=951-20-2924-3}}</ref>
Valtaneuvosto syntyi Ruotsissa 1280-luvulla ja se mainitaan [[Maunu Eerikinpoika|Maunu Eerikinpojan]] maanlaissa. Siihen kuuluivat keskiajalla valtakunnan mahtavimmat hengelliset ja maalliset ylimykset, tyypillisesti [[valtaneuvos|valtaneuvokset]] edustivat valtakunnan eri osia.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Nimeke=Pieni Tietosanakirja|Vuosi=1925-28|Luku=Valtaneuvoskunta|Julkaisija=Otava|www=http://runeberg.org/pieni/4/0611.html|Palsta=1105}}</ref> Suomesta Turun [[piispa]]lla oli pysyvä oikeus kuulua keskiajalla valtaneuvostoon. Neuvosto tapasi kuninkaan säännöllisesti kuninkaan kutsusta ja hallitsi kuninkaan ja myöhemmin muodostuneiden [[Ruotsin valtiopäivät|valtiopäivien]] kanssa läpi [[keskiaika|keskiajan]].▼
▲Siihen kuuluivat keskiajalla valtakunnan mahtavimmat hengelliset ja maalliset ylimykset, tyypillisesti [[valtaneuvos|valtaneuvokset]] edustivat valtakunnan eri osia. Suomesta Turun [[piispa]]lla oli pysyvä oikeus kuulua keskiajalla valtaneuvostoon. Neuvosto tapasi kuninkaan säännöllisesti kuninkaan kutsusta ja hallitsi kuninkaan ja myöhemmin muodostuneiden [[Ruotsin valtiopäivät|valtiopäivien]] kanssa läpi [[keskiaika|keskiajan]].
Valtaneuvosto oli usein melko mahtava ja vastapainona sekä rajoituksena kuninkaan vallalle.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Nimeke=Pieni Tietosanakirja|Vuosi=1925-28|Luku=Valtaneuvoskunta|Julkaisija=Otava|www=http://runeberg.org/pieni/4/0611.html|Palsta=1105}}</ref> Useiden [[monarkki]]en valtaannousu oli tulosta valtaneuvosten juonitteluista syrjäyttää liian mahtavaksi muodostunut edellinen kuningas - etenkin ulkomailta tuotettiin valtaneuvoksista riippuvaisia monarkkeja, malliesimerkkinä [[Albrekt Mecklenburgilainen]].
[[Kustaa Vaasa]]n aikana valtaneuvosto alettiin muodostaa pikemminkin kuninkaan käskettävänä olevista henkilöistä. Niinpä poliittinen valta keskittyikin.
[[Kustaa II Aadolf]]in aikana valtaneuvostosta tuli pysyvä virasto ja hallinnon keskus. Sen asema vahvistettiin vuoden [[1634]] hallitusmuodossa.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Nimeke=Pieni Tietosanakirja|Vuosi=1925-28|Luku=Valtaneuvoskunta|Julkaisija=Otava|www=http://runeberg.org/pieni/4/0611.html|Palsta=1105}}</ref> 1600-luvulla valtaneuvoston tärkeimmät jäsenet olivat:
* valtakunnan[[kansleri (Ruotsi)|kansleri]] (hoiti ulkopolitiikkaa ja asiakirjojen laadintaa, usein johti valtaneuvoston toimintaa, vastasi jossakin määrin [[pääministeri]]ä)
* valtakunnan[[drotsi]] (vastasi oikeudenkäytöstä)
Rivi 15 ⟶ 14:
* [[valtakunnanamiraali]] eli valta-amiraali (johti laivastoa).
[[Kaarle XI]] supisti valtaneuvoston tehtävää muuttaen sen yksistään ylimmäksi tuomioistuimeksi. Sen jäseniä ei sanottu enää valtaneuvoksiksi, vaan ''kuninkaan neuvoksiksi''. Arvo palautettiin [[1719]] [[Ulrika Eleonora]]n aikana, ja vapauden ajalla valtaneuvostolla oli suuri vaikutusvalta kuninkaaseen; säädyt nimittivät ja erottivat neuvoston jäsenet.<ref
[[Kustaa III]]:n aikana sen merkitys väheni, ja vuoden [[1789]] [[yhdistys- ja vakuuskirja]]ssa kuningas sai mahdollisuuden lakkauttaa sen kokonaan asettamalla sen jäsenmääräksi nolla. Kustaa III hajotti sen 1789 kahteen osaan, jolloin siitä tuli [[Ruotsin korkein oikeus|korkein tuomioistuin]] ja yleisten asioiden valmistelukunta.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Nimeke=Pieni Tietosanakirja|Vuosi=1925-28|Luku=Valtaneuvoskunta|Julkaisija=Otava|www=http://runeberg.org/pieni/4/0611.html|Palsta=1105}}</ref><ref name=":1">{{Kirjaviite|Nimeke=Gummeruksen uusi tietosanakirja|Vuosi=1987|Luku=Valtaneuvoskunta|Sivu=1987|Selite=Osa 4|Julkaisija=Gummerus|Isbn=951-20-2924-3}}</ref>
Norjassa oma valtaneuvosto lakkautettiin 1500-luvulla, kun maan hallintoa sulautettiin muutenkin Tanskan alaisuuteen ja Tanskassa 1660-61.▼
▲Norjassa oma valtaneuvosto lakkautettiin 1500-luvulla, kun maan hallintoa sulautettiin muutenkin Tanskan alaisuuteen ja Tanskassa 1660-61.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Nimeke=Pieni Tietosanakirja|Vuosi=1925-28|Luku=Valtaneuvoskunta|Julkaisija=Otava|www=http://runeberg.org/pieni/4/0611.html|Palsta=1105}}</ref>
== Lähteet ==
<references />
{{Ruotsin valtaneuvostot}}
| |||