Ero sivun ”Salahmin ruukki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lisätty v.1822 putlausmenetelmä. |
p Lisätty sivu-info Högforsin historiakirja lähteeseen. |
||
Rivi 2:
'''Salahmin rautaruukki''' toimi [[Pohjois-Savo]]ssa [[Vieremä]]llä [[Salahmi]]n kylässä vuosina [[1807]]–[[1908]]. Ruukki käytti raaka-aineenaan järvien pohjasta nostettua [[järvimalmi]]a (limoniittia).
Salahmissa raudan valmistus alkoi pienessä mittakaavassa jo 1807 kun ruotsalaiset [[Taalainmaa]]lta tulleet veljekset Elias ja Lars Fredrik Dahlström perustivat pienen sulaton ja harkkorautapajan Murennusjoen Kyhjönkoskelle. Vuonna 1822 ruukin omistaja Anders Westerlund esitti senaatille anomuksen Suomen ensimmäistä [[putlaus]]menetelmää käytettäväksi Salahmin
Järvien pohjasta nostettu malmi sulatettiin harkkoraudaksi [[Harkkohytti|harkkohyteissä]] joita sijaitsi Ostokoskella sekä Saarikoskelle ja Nissilän Myllykoskella. Vuonna 1859 valmistui kankirautapaja jossa harkkorauta taottiin vesivoimalla toimivilla moukareilla kankiraudaksi. Kankiraudasta tehtiin sitten rekirautoja, ankkureita ja [[kettinki]]ä. Vuonna 1837 uudistetussa manufaktuuripajassa taas valmistettiin kirveitä, lapioita, nauloja, hevosenkenkiä ym. taoksia. Valmiit tuotteet kuljetettiin hevoskyydillä joko lähikaupunkeihin tai sitten Raaheen jossa sijaitsi ''Salahmin raudan kauppa''. Ruukin alueelle rakennettiin asuntoja työntekijöille ja siellä alettiin harjoittaa myös maanviljelyä ja karjataloutta koska lähiseudulta ei saatu riittävästi elintarvikkeita ruukin työväelle. 1850-luvun alussa valmistui ruukinpatruuna Franzénin perheen asunnoksi osin kaksikerroksinen, uusklassinen ruukin päärakennus kosken rannalle. Päärakennusta ympäröi laaja puisto jossa oli muun muassa huvimajoja.
| |||