Ero sivun ”Larin-Kyösti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p typo
Rivi 31:
Hämeenlinnan lyseossa Larin-Kyöstin luokkatoverina oli [[Eino Leino]]. He valmistuivat yhdessä ylioppilaiksi 1895 ja lähtivät opiskelemaan [[Helsingin yliopisto]]on. Larin-Kyösti opiskelikin jonkin aikaa [[venäjän kieli|venäjän kieltä]] tarkoituksena ryhtyä [[kääntäminen|kääntäjäksi]] ja virkamieheksi, mutta sitten runous vei voiton.
 
Ensimmäisen runokoelmansarunokokoelmansa ''Tän pojan kevätrallatuksia'' Larin-Kyösti julkaisi 1897, ja kirjan ensipainos myytiin loppuun yhdessä kuukaudessa. Larin-Kyöstin runoissa oli huoletonta kulkuriromantiikkaa sekä kesän, Hämeen luonnon ja sen ihmisten kuvausta. Larin-Kyösti kirjoitti myös näytelmiä. Hänen tunnettuja näytelmiään olivat ''Juhannustulilla'' (1900), ''Kuisma ja Helinä'' (1902) ja ''Ulkosaarelaiset'' (1922). Jälkimmäisen pohjalta [[Kalle Kaarna]] teki vuonna 1938 [[Ulkosaarelaiset (elokuva)|samannimisen elokuvan]]. Larin-Kyösti myös suomensi Gustaf Frödingin runoja ja [[August Strindberg]]in teoksia.
Vuonna 1906 Larin-Kyösti yritti [[masennus|masentuneena]] [[itsemurha]]a [[Italia]]n matkallaan ja joutui [[Firenze]]ssä mielisairaalaan. Hänen entinen lyseon luokkatoverinsa kuvanveistäjä [[Toivo Tuhkanen]] haki hänet kotiin Suomeen. Larin-Kyösti joutui viettämään jonkin aikaa [[Kammion sairaala]]ssa toipumassa. Näistä kokemuksista hän teki samana vuonna ''Ad astra'' -nimisen uninäytelmän, joka julkaistiin 1924.