Langenskiöld kävi enonsa<ref name="KB" /> [[Odert Henrik Gripenberg]]in internaattikoulua ja suoritti ylioppilastutkinnon yksityistodistuksella [[Turku|Turussa]] vuonna 1825. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi vuonna 1832.<ref name="ym" /> YliopistollaYliopistossa hänen pääaineenaan oli [[matematiikka]], josta hän kirjoitti myöhemmin myös oppikirjan. Langenskiöld hankki jo nuorena vaikutusvaltaisia tuttavia, mutta ei sukutaustaansa nähden ollut erityisen varakas. Niinpä hän halusi turvata toimeentulonsa opettajan ammatilla.<ref name="KB" /> Vuosina 1832–1835 hän opiskeli stipendiaattina [[Venäjän kieli|venäjän kieltä]] [[Kazan]]issa<ref name="ym" /> ja haki sen jälkeen yliopiston venäjän kielen lehtoraattia, mutta hävisi konsistorin vaalissa toiselle hakijalle.<ref name="KB" /> Sitten Langenskiöld toimi vuoden ajan 1835–1836 [[Hämäläinen osakunta|Hämäläisen osakunnan]] [[kuraattori]]na. Vuonna 1838 hän sai paikan [[Haminan kadettikoulu]]n venäjänopettajana ja täydensi vielä seuraavana vuonna kieliopintojaan [[Moskova]]ssa.<ref name="ym" />
Langenskiöldin virkaura pääsi käyntiin vuonna 1842, jolloin hänestä tuli senaatin vt. venäjän kielen kääntäjä<ref name="ym" /> ja samalla finanssitoimituskunnan päällikön sihteeri.<ref name="KB" /> Hän sai vakinaisen viran seuraavana vuonna.<ref name="ym" /> Vuonna 1846 Langenskiöld nimettiinnimitettiin tulkiksi [[Norja]]n vastaisen valtakunnanrajan [[rajankäynti]]in, mutta ystävänsä [[Casimir von Kothen]]in avulla hän sai pian nimityksen itse valtuuskunnan jäseneksi ja rajankäyntikomissaariksi. Tässä yhteydessä hänelle myönnettiin myös [[kollegiasessori]]n arvo. Rajankäyntitehtävä jatkui vielä 1847 ja 1849.<ref name="KB" /> Samaan aikaan Langenskiöld siirtyi venäjän kääntäjäksi [[valtiosihteerinvirasto]]on [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]], jossa hänestä tuli pian toinen toimitussihteeri ja vuonna 1851 ensimmäinen toimitussihteeri sekä osastopäällikkö.<ref name="ym" /> Hän kohosi myös ministerivaltiosihteeri [[Alexander Armfelt]]in suosioon.<ref name="KB" /> Langenskiöld nimitettiin 1853 [[Mikkelin lääni]]n, 1854 vt. [[Uudenmaan lääni]]n ja 1857 [[Turun ja Porin lääni]]n kuvernööriksi. Hän sai 1850 [[Kanslianeuvos (arvonimi)|kanslianeuvoksen]] ja 1856 [[kamariherra]]n arvon.<ref name="ym" /> Langenskiöld oli myös 1853–1857 valtiovarain tilaa selvittäneen komitean puheenjohtaja. Komitean raportti joudutti pitkäaikaisen finanssitoimituskunnan päällikön ja [[senaatin talousosaston varapuheenjohtaja]]n [[Lars Gabriel von Haartman]]in eroa.<ref name="KB" />
Langenskiöld meni 1848 naimisiin senaattori [[Ulrik af Björkstén]]in tyttären Maria Magdalena af Björksténin kanssa.<ref name="KB" /> He saivat kaksi poikaa, joista molemmista tuli merkittäviä henkilöitä: [[Gustaf Langenskiöld]]istä oikeusosaston senaattori ja [[Karl Langenskiöld]]istä Ruotsin valtionpankin pääjohtaja. Kirurgian professori [[Fabian Langenskiöld (kirurgi)|Fabian Langenskiöld]] oli senaattori Fabian Langenskiöldin pojanpoika.<ref name="suku" /> Langenskiöld korotettiin huhtikuussa 1860 [[vapaaherra]]ksi ja hänestä polveutuu Langenskiöld-suvun vapaaherrallinen haara, joka introdusoitiin [[Suomen ritarihuone]]elle saman vuoden syyskuussa numerolla 45.<ref>{{Ritarihuone|733|Langenskiöld, vapaaherrallinen}}</ref>
