Ero sivun ”Urho Kekkonen” versioiden välillä

Vaikka Kekkosen [[Pielavesi|Pielavedellä]] sijaitseva syntymäkoti tunnetaan [[Lepikon torppa]]na, Kekkosella ei ole [[torppari]]taustaa. Talo oli hankittu perheen omakotitaloksi. Urho Kekkosen esivanhemmat aina kahdenteentoista sukupolveen saakka olivat kaikki vanhojen itäsuomalaisten talonpoikaissukujen jälkeläisiä. Kekkosen suku isän puolelta oli kaskimaiden valtaajia ja äidin puolelta omilla maillaan pysynyt talonpoikaissuku. Isoisä Eenokki, Urho Kekkosen isän isä, kuului kuitenkin 1800-luvulla kasvaneeseen tilattomien ryhmään ja hankki elatuksensa tilapäistöillä ja [[renki]]nä.<ref name="nuori_7">Nuori Urho, s. 7.</ref>

Palveltuaan eri taloissa Eenokki Kekkonen vei vihille Anna-Liisa Koskisen. Heille syntyi kolmeneljä poikaa, jotka saivat nimet Taavetti, (s. 1865)Johannes, Juho (s. 1873)Alpertti ja Alpertti (sJuho. 1875)<ref>KarttulanJuho seurakunnanKekkonen, lastenkirjaKoivujärven 1880-1890,kylän Kansallisarkisto</ref>.Korvenmökistä Juhovuonna Kekkonen,1878 Koivujärvenmaailmalle Vainikanlähtenyt talonperheen mäkitupalaisen keskimmäinennuorin poika, oli Urho Kekkosen isä. Isoisä Aatu Pylvänäinen, Urho Kekkosen äidin isä, joka viljeli [[Kangasniemi|Kangasniemen]] Tarkkalan tilaa, avioitui kesällä 1878 tuolloin vasta 16-vuotiaan Amanda Mannisen kanssa. Heidän lapsensa, kolme tytärtä ja kaksi poikaa, olivat Emilia, Elsa, Siilas, Tyyne ja Eetu.<ref name="nuori_7" />

Isä Juho Kekkonen joutui tilattomanvarattoman perheen poikana lähtemään metsätöihin ja päätyi vuonna 1898 tukkityömaalle Kangasniemelle. Siellä Kuvasmäen Tarkkalan talon sisarusparven vanhin tytär Emilia paimensi karjaa Haahkalan maiden rantalaitumilla. Samoilla rannoilla liikkuvassa tukkimiesporukassa liikkui myös Juho Kekkonen. Nuoret tutustuivat ja heidät vihittiin vuonna 1899. Pariskunta muutti [[Otava (Mikkeli)|Otavaan]], mistä Juho Kekkonen oli saanut töitä [[Halla (yritys)|Halla Oy:n]] Koivusahalla. Myöhemmin hän yleni metsätyönjohtajaksi ja tukkiasioitsijaksi.<ref name="nuori_7"/>

Nuoripari siirtyi työmaan mukana [[Pielavesi|Pielavedelle]], mistä Juho Kekkonen vuokrasiosti asunnoksi [[savutupa|savutuvan]] ja kamarin käsittävään torpan, jota hän vähitellen korjaili ja laajensi kunnolliseksi taloksi. Kuopion läänin henkikirjojen 1901-1905 mukaan Juho Kekkonen oli Pielaveden talon n:o 5 Niskalan torppari, eikä siten koskaan omistanut rakennusta<ref>Kuopion läänin henkikirja 1901 ja 1905, Kansallisarkisto</ref>. Hän rakensi tupaan savupiipun vähän ennen esikoispoikansa Urhon syntymää. Talon takana olevan kauniin lepikon takia taloa alettiin kutsua [[Lepikon torppa|Lepikon torpaksi]].<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kuuluisa+torppa+savupiipulla+ja+ilman/1135236294010 | Tekijä=Martti Heikkinen| Nimeke=Kuuluisa torppa savupiipulla ja ilman| Julkaisu=Helsingin Sanomat| Ajankohta=13.5.2008| Viitattu=17.2.2010}}</ref> Pihapiirissä sijaitsi savusauna, jossa Urho Kekkonen syntyi 3. syyskuuta 1900. Lepikon torpassa perhe asui kuusi vuotta ja Siiri-tytär syntyi vuonna 1904. Juho Kekkosen savotoiden mukana perhe muutti vuonna 1906 [[Kuopio]]on ja 1908 [[Lapinlahti|Lapinlahdelle]]. Tiukkaa oli, mutta puutetta ei kärsitty. Perheen kuopus [[Jussi Kekkonen|Jussi]] syntyi vuonna 1910.<ref name="nuori_7"/>

* {{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20140827110005/httpshttp://www.hs.fi/muistot/a1364354331090 | Nimeke = Urho Kekkosen muistokirjoitus | Selite = maksullinen artikkeli | Julkaisu = Helsingin Sanomat}}