Ero sivun ”Komintern” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vallankaappausyritykset |
Antikomintern-sopimus |
||
Rivi 9:
Kominternin esikuva oli Venäjän bolševikkipuolue. Jäsenjärjestöille tarkoitetut julistukset, päätöslauselmat ja ohjesäännöt loivat perustaa bolševikkien vuoden 1917 aikaisen toiminnan mukaiselle vallankumoukseen valmistautumiselle eri puolilla Eurooppaa. Kommunistien aseellisia vallankaappausyrityksiä tehtiin Euroopassa Venäjän vallankumouksen jälkeen useita: vuonna 1919 Unkarissa ja Saksassa, vuonna 1923 jälleen Saksassa, vuonna 1924 Virossa ja vuonna 1925 Bulgariassa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Salomaa, Markku|Nimeke=Punaupseerien nousu ja tuho|Vuosi=2018|Sivu=227-228|Julkaisija=Otava|Isbn=978-951-1-32381-5}}</ref>
2.–7. maaliskuuta 1919 [[Moskova]]ssa perustettu Komintern piti yhteensä seitsemän maailmankongressia, joista viimeisen oli 1935. Vuonna 1936 Saksa ja Japani solmivat [[Antikomintern-sopimus|Antikomintern-sopimuksen]], joka oli suunnattu suoraan Kominternia vastaan. Järjestö lakkautettiin [[Josif Stalin|Stalinin]] aloitteesta 1943, kun sitä ei enää pidetty hyödyllisenä jäsenjärjestöjensä tai [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] politiikan kannalta. Lakkauttamista kannatti Neuvostoliiton kommunistisen puolueen lisäksi etenkin verrattain itsenäisesti toiminut [[Jugoslavian kommunistinen puolue]], kun taas Neuvostoliitosta riippuvaiset puolueet [[Tšekkoslovakian kommunistinen puolue|Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen]] pääsihteerin [[Klement Gottwald]]in johdolla pelkäsivät menettävänsä lakkauttamisen myötä viimeisenkin itsemääräämisoikeutensa.
==Toimeenpanevan komitean puheenjohtajat==
| |||