Versio 26. joulukuuta 2021 kello 18.19 muokkaa 88.114.10.156 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Visuaalinen muokkaus: vaihdettu ← Vanhempi muutos		Versio 27. joulukuuta 2021 kello 18.12 muokkaa kumoa Mira S. (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 3 404 muokkausta p typo Uudempi muutos →
Rivi 21: Liekokasvit ovat monivuotisia yhtäläisitiöisiä [[sanikkaiset\|sanikkaisia]]. Useimmat niistä ovat [[varpu]]maisia, suikertelevavartisia ja pystyhaaraisia. Pieniä, neulasmaisia tai suomumaisia [[lehti (kasvitiede)\|lehtiä]] on varrella tiheästi. [[Itiöpesäke\|Itiöpesäkkeet]] sijaitsevat itiölehtien hangoissa, joko verson yläosassa tai tähkämäisesti verson kärjessä.<ref name="Retkeilykasvio">{{Kirjaviite \| Tekijä = Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) \| Nimeke = Retkeilykasvio \| Vuosi = 1998 \| Sivut = 35–38 \| Selite = \| Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo \| Tunniste = ISBN 951-45-8167-9}}</ref> Liekokasvien varret ovat halkihaaraisia eli dikotomisia ja [[kasvianatomia\|anatomialtaan]] protosteelisiä. Lehdet ovat [[mikrofylli\|mikrofyllejä]], joille on ~~ominaissta~~ominaista yksinkertaisuus ja yksi ainoa suoni, joka ei haaraudu. Itiöpesäkkeet ovat muodoltaan munuaismaisia tai pyöreitä ja avautuvat raoilla; pesäkkeet sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa. Lähes pallomaisissa tai nelitahokasmaisissa [[itiö]]issä on kolmihaarainen itureikä. Itiön itämisen tuloksena syntyy [[gametofyytti]], jossa suvullinen lisääntyminen tapahtuu. Muodoltaan se on mukulamainen ja voi sijaita maan pinnalla tai sisällä. Edellisessä tapauksessa se on yhteyttävä, jälkimmäisessä [[sienijuuri\|sienijuuren]] varassa elävä mykoheterotrofi.<ref name="christenhusz">Christenhusz, Maarten J. M., Fay, M. F. & Chase, M. W. 2017: Plants of the World. An illustrated encyclopedia of vascular plants. – Kew Publishing, Royal Botanic Gardens, Kew. 792 s. – ISBN 978 1 84246 634 6</ref> == Levinneisyys ==

Ero sivun ”Liekokasvit” versioiden välillä