Ero sivun ”Annalistinen koulukunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p wl |
laajennus lähteen muk |
||
Rivi 9:
Sosiologian tutkimusmenetelmien lisäksi omaksuttiin vaikutteita muun muassa [[psykologia]]sta, jota varsinkin Lucien Febvre on käyttänyt tutkimuksissaan. Myös [[maantiede|maantieteellä]] oli erityisesti ranskalaisella maantieteilijällä [[Paul Vidal de la Blache]]lla merkittävä rooli annalistien tutkimusmenetelmien kehittämiseen.
Annalistien keskuudessa kehittyivät uudenlaisten lähteiden avustuksella ja myötävaikutuksella muun muassa [[mentaliteetti|mentaliteettien]] <!-- vai mentaali(n)en? --> historia, totaalinen historia, käsitykset eri pituisesta ajan ja tapahtumien välisestä kestosta (durée), joka oli tapahtumaa keskeisempi. Enää eivät vain asiakirjadokumentit olleet ainoata lähdemateriaalia, vaan
Perustajista Marc Bloch toimi ensisijaisesti keskiajan historioitsijana ja tutkimusmenetelmien filosofina. [[Lucien Febvre]] keskittyi enemmänkin 1500-lukuun ja sen jälkeiseen historiaan. Myöhempiin suuntauksen edustajiin kuuluva [[Fernand Braudel]] käytti ensimmäisenä käsitettä ''totaalihistoria'' annalismin kuvaajana.<ref name="hss" /> Totaalihistoriassa ilmiöt liitetään laajaan maailmanhistorialliseen taustaan. Braudelin mukaan historiaa on tarkasteltava usealta eri tasolta: (1) pitkältä aikaväliltä (''longue druée''), jossa paljastuu historian hitaita ja syviä liikkeitä, (2) lyhyehköltä ajanjaksolta (''conjonctures''), jossa ilmenevät vaihtelevat suuntaukset sekä (3) tapahtumien tasolta (''èvénements''), jossa ilmenee historian virran pintaväreilyä.<ref name="oe">{{Kirjaviite | Nimeke=Otavan suuri ensyklopedia. Täydennysosa 2 | Sivu=10076–10077, art. annalistit | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1991 | Isbn=951-1-05125-3}}</ref>
Annalistien talous- ja sosiaalihistorian perinnettä jatkoivat muun muassa [[Pierre Vilar]] (1906–2003) ja [[Pierre Chaunu]] (1923–2009). Vilar sai runsaasti vaikutteita marxilaiselta koulukunnalta, jota taas Chaunu jyrkästi kritisoi. Marc Ferro (1924–2021) tuli tunnetuksi [[Venäjän vallankumous|Venäjän vallankumouksen]] joukkopsykologiaa koskevalla tutkimuksella. [[Georges Duby]] (1919–1996) ja [[Jacques Le Goff]] (1924–2014) ovat tutkineet etenkin keskiajan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa. Lukevan yleisön keskuudessa tunnetuimmaksi nousi [[Emmanuel Le Roy Ladurie]] (s. 1929) kahdella paikallishistoriallisella tutkimuksella, joissa hän analysoi pienyhteisön elämää kriisivaiheissa. Nämä teokset ''Montaillou – ranskalainen kylä 1294–1347'' (''Montaillou, village occitan'') ja ''Karnevaalit: kynttelinpäivästä piinaviikolle, 1579-1580'' (''Le Carnaval de Romans : de la Chandeleur au Mercredi des cendres (1579–1580)'', Gallimard, 1979). <ref name="oe" />
Kun tarkastelee [[Annales. Histoire, Sciences Sociales]] –lehden sisältöä, voi havaita eritoten [[antropologia]]n<!-- vai antropologian? --> tulleen hyvin keskeiseksi aputieteeksi tutkimukselle. Samoin laaja [[sivilisaatio]]iden tutkimus, jota voidaan kutsua myös [[kulttuurihistoria]]ksi, on laajasti käsitettynä eräs nykyisen kirjoittajasukupolven toiminta-alue. Vahvimmin annalisteja on kritisoitu marxilaisen tutkimuksen näkökulmasta. se on katsonut, että annalismilta puuttuu kattava yhteiskunnallinen teoria.<ref name="hss" />▼
▲Kun tarkastelee [[Annales. Histoire, Sciences Sociales]]
== Tunnettuja annalisteja ==▼
▲== Tunnettuja annalisteja sukupolvittain ==
;Ensimmäinen sukupolvi
| |||