Ero sivun ”Kolttasaamelaisten historia” versioiden välillä

'''Kolttasaamelaisten historia''' käsittää [[koltat|kolttien]] kansan historian ja vaiheet 1500-luvulta nykypäivään. Venäläiset käännyttivät koltat [[Trifon Petsamolainen|Trifon Petsamolaisen]] johdolla [[ortodoksinen kirkko|ortodoksiseen uskoon]] jo kauan ennen kuin läntisemmistä saamelaisista tuli luterilaisia, millä on ollut merkittävä vaikutus koltansaamelaiseen kulttuuriin. Sittemmin valtioiden väliset rajanvedot ovat vaikuttaneet suuresti kansan kohtaloihin: 1800-luvun alkupuolella osa kolttien perinteisestä asuma-alueesta, [[Koltanmaa]]sta, joutui Norjalle, mikä erotti eri kolttaryhmät toisistaan ja aiheutti ongelmia kolttien perinteiselle elämäntavalle, jossa perheet olivat muuttaneet vuodenkierron ja kalastusmahdollisuuksien mukaan paikasta toiseen. Vuonna 1920 solmittu [[Tarton rauha]] jakoi Koltanmaan kahtia, kun osa koltta[[siita|siidoista]] siirtyi Suomelle ja osa jäi silloisen [[Neuvosto-Venäjä|Neuvosto-Venäjän]], nykyisen [[Venäjä]]n puolelle. Toisen maailmansodan jälkeisissä alueluovutuksissa [[Petsamo]]n koltat menettivät ikiaikaiset sukualueensa, minkä jälkeen heidät uudelleenasutettiin [[Inari]]n kunnan itäosaan [[Sevettijärvi|Sevettijärven]], [[Nellim]]in ja [[Keväjärvi|Keväjärven]] kyliin valtion omistamille maille. Asutukseen ei kuulunut enää yhteistä [[talvikylä]]ä tai vuotuismuuton piirteitä, vaan kolttatilojen vaatimattomat rakennukset rakennutti Suomen valtio.

 

 

== Varhaishistoria ja kristillistyminen ==