|
'''Kaupunkiraideliikenne''' on [[joukkoliikenne|joukkoliikenteen]] ja [[raideliikenne|raideliikenteen]] muoto, joka on tarkoitettu henkilökuljetuksiin kaupungeissa. Kaupunkiraideliikenne on useimmiten sähkökäyttöistä, mutta myös [[dieselmoottori|diesel]]käyttöisiä junia käytetään.
==Kaupunkiraideliikenteen perusmuodot==
Kaupunkiraideliikenteen perusmuodot ovat:
*[[Raitiotie]] – raideliikennemuoto, joka soveltuu ominaisuuksiltaan liikenteeseen katuympäristössä muun liikenteen kanssa samassa tilassa.
*[[Metro]] – raideliikennemuoto, joka on kokonaan erotettu muusta liikenteestä omille, eritasoisille väylilleen.
*[[Paikallisjuna]] – raideliikennemuoto, joka kulkee muun rautatieliikenteen kanssa samoilla radoilla.
Helsingin seudulla nämä kolme eri liikennemuotoa ovat historiallisista syistä kokonaan erillään toisistaan. [[Helsingin metro]], [[Helsingin raitioliikenne]] ja [[pääkaupunkiseudun lähiliikenne]] ovat keskenään yhteensopimattomia ja niiden linjoja ei voi nykyisellään voi erilaisen [[Raideleveys|raideleveyden]] ja kuormaulottuman takia yhdistää.
Nykyisin uudet kaupunkiraideliikennejärjestelmät yhdistävät usein näiden kolmen järjestelmän eri piirteitä kuhunkin kaupunkiin ja liikennöintialueeseen parhaiten soveltuvalla tavalla.
Järjestelmiä, joissa yhdistetään raitiotien, metron ja paikallisjunan ominaisuuksia, kutsutaan yleensä [[pikaraitiotie|pikaraitioteiksi]] jos käytettävä kalusto soveltuu liikenteeseen myös katuympäristössä. Rautatien ja raitiotien piirteitä yhdistävää liikennettä kutsutaan [[duoraitiovaunu|duoraitiotieksi]] jos siitä merkittävä osa kulkee yleisen liikenteen rautatiellä.
Paikallisjunan ja metron yhdistäminen on myös yleistä. Esimerkiksi [[Tokio]]n ja [[Lontoo]]n metroissa on yhdistetty metro- ja paikallisjunia samaan kiskoliikennejärjestelmään.
[[Automaattirata]] on metroliikenteen muoto, jossa kuljettaja on korvattu automaatiolla. Automaattiradat ovat aina metroja, koska automaatio soveltuu vain muusta liikenteestä kokonaan erotettuun liikenteeseen.
==Kaupunkiraideliikenteen ominaisuuksia==
Kaupunkiraideliikenne on sekä energiankulutukseltaan että liikennöintikustannuksiltaan edullisin tapa kuljettaa suuria määriä ihmisiä kaupungeissa. Useimmat maailman [[suurkaupunki|suurkaupungit]] käyttävät tämän vuoksi kaupunkiraideliikennettä peruskulkumuotonaan
Kaupunkiraideliikenteen investointikustannukset ovat suuret. Erityisesti paikallisjuna- ja metrojärjestelmiä on hyvin kallista rakentaa olemassa olevaan kaupunkiympäristöön. Maantasoinen raitiotie on edullisempaa sovittaa kaupunkirakenteeseen.
Kaupunkiraideliikenteen linjaaminen on [[kaupunkisuunnittelu]]n keskeinen kysymys. Suosituimmat kaupunkiraideliikennejärjestelmät on tarkoin sovitettu kaupunkirakenteeseen, ja usein kaupunkirakenne ja kaupunkiraideliikenne on suunniteltu samaan aikaan, kuten [[Tukholma]]n [[tunnelbanan]], [[Martinlaakson rata]] tai tulevaisuudessa [[Vantaa]]n [[Kehärata]].
Pienen energiankulutuksen takia kaupunkiraideliikenne on hyvin [[ympäristöystävällinen|ympäristöystävällistä]], erityisesti jos raideliikenne on sähkökäyttöistä. Sähkökäyttöinen raideliikenne on paikallisesti saasteetonta, joten se vähentää ilmanlaatua heikentäviä [[typenoksidi]],- [[häkä]],- [[hiilivety]],- [[hiukkanen|hiukkas]]-, ja [[otsoni]]päästöjä liikenneympäristössä sen korvaamaan [[yksityisauto]]- ja bussiliikenteen päästöjen verran. Sähkökäyttöisen vaunun energiankulutus kuljetettua matkustajaa kohden on noin puolet bussien energiankulutuksesta, joten jos sähkö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, maailmanlaajuisesti vaikuttavien [[hiilidioksidi]],- ja typenoksidipäästöjen määrä vähenee vähintään puoleen junaliikenteen korvaaman auto- ja bussiliikenteen nykyisistä päästöistä. Energian tuotantotavaksi voidaan valita parhaaksi katsottu tuotantotapa ja esimerkiksi [[tuulivoima]]lla siitä saadaan lähes päästötön.
Kaupunkiraideliikenteen arvostelu keskittyy yleensä hankkeiden suuriin kustannuksiin, ja usein esitetään, että [[bussi]]liikenteen kehittäminen tulisi edullisemmaksi. Kannattajat kuitenkin usein toteavat, että busseilla ei voida kuljettaa yhtä suuria matkustajamääriä kuin kaupunkiraideliikenteellä. Bussien houkuttelevuus matkustajien kannalta on myös usein raideliikennettä huonompi ja niiden käyttökustannukset ovat raideliikennettä korkeammat, vaikkakin aloittamiskustannukset ovat alhaiset.
==Kaupunkiraideliikennettä muistuttavia järjestelmiä==
Kaupunkiraideliikenteen kanssa samanlaisiin käyttötarkoituksiin on toteutettu [[monorail]]-järjestelmiä sekä [[bussimetro]]järjestelmiä. Näillä järjestelmillä on samoja piirteitä raideliikenteen kanssa kuten omat väylät ja erilliset asemat. [[Johdinauto]]järjestelmillä on sähkökäyttöisen raideliikenteeen kanssa samankaltainen virransyöttö. Lisäksi kaupunkiraideliikenteen vaihtoehdoksi on esitetty [[raidetaksi]]järjestelmiä ja [[maglev]]-junia joita ei ole kuitenkaan toteutettu. Lisäksi on esitetty [[vety]]käyttöisten bussien korvaavan sähköisen raideliikenteen tarpeen.
[[Luokka:Joukkoliikenne]]
[[Luokka:Liikennevälineet]]
| 