Ero sivun ”Helsingin päärautatieasema” versioiden välillä

p
1830-luvun suunnitelmien mukaan [[Kaivokatu (Helsinki)|Kaivokadun]] pohjoispuolinen ja [[Mikonkatu (Helsinki)|Mikonkadun]] länsipuolinen alue piti jakaa kahteen kortteliin, jotka saisivat nimen Hyeena ja Hilleri ja jotka Hakasalmenkatu eli nykyinen [[Keskuskatu (Helsinki)|Keskuskatu]] erottaisivat toisistaan. Päätös rautatien rakentamisesta määräsi Hyeenaksi ja Hilleriksi nimettyjen korttelien kohtalon. Knut Stjernvall laati lopullisen ratasuunnitelman vuonna 1859. Hän ehdotti, että ratapihan itäpuolella olevaan Hyeena-korttelin paikalle tulisi avara tori.<ref name="Linnunlaulun_tarina13"/> Hyeena-korttelilla sijainneet vähäiset rakennukset purettiin, ja se muutettiin nykyiseksi Rautatientoriksi. Hilleri-korttelin reunalle alettiin rakentaa Helsingin ensimmäistä rautatieasemaa.<ref name="Vanhoja_kortteleita9293">Ollila 1981: s. 92–93</ref>
 
Rautatietyömaa muutti huomattavasti Helsingin kaupunkikuvaa. Rautatietä paalutettiin suurten tukkien avulla, ja lahden sivustalle asennettiin kivetystä. rautatienRautatien tieltä Kaisaniemen puistosta jouduttiin kaatamaan haapoja, mutta puistoa pyrittiin säästämään niin paljon kuin suinkin oli mahdollista.<ref name="Höyryllä_Hämeeseen68">Linnilä 2003: s. 68</ref> [[Linnunlaulu (Helsinki)|Linnunlaulu]]sta räjäytettyä kalliota upotettiin Töölönlahteen tulevan ratalinjan alle.<ref name="Höyryllä_Hämeeseen71">Linnilä 2003: s. 71</ref> Maaliskuussa 1861 ratapengerrys Töölönlahden yli oli valmis. Vesiliikennettä varten rakennettiin kaksi kivestä holvattua alikulkusiltaa. Suurempi alikulkusilloista oli 7 kyynärää ja pienempi 3 kyynärää.<ref name="Höyryllä_Hämeeseen68"/> Rataosan rautatiekiskot tilattiin Englannista, ja ne saapuivat höyrylaivalla Helsingin [[Eteläsatama]]an marraskuussa 1857.<ref name="Höyryllä_Hämeeseen71"/>
 
===Ensimmäinen asemarakennus===
16 121

muokkausta