Wikipedia

Ero sivun ”Nanna (skandinaavinen mytologia)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
w
kh, wl
Rivi 1:
[[Tiedosto:Nanna (1857) by H. W. Bissen.jpg|right|200px|thumb|[[Herman Wilhelm Bissen]]in ''Nanna'' vuodelta (1857).]]
 
'''Nanna Nepsdóttir''' on jumalatar [[Skandinaavinen mytologia|skandinaavisessa mytologiassa]]. Nannan kuvaus vaihtelee eri lähteissä, mutta yleensä hänet yhdistetään aasajumala [[Balder]]iin. 1200-luvulta peräisin olevassa [[Proosa-Edda]]ssa Nanna on Balderin vaimo ja pariskunnalla on poika nimeltään [[Forseti]]. Balderin kuoleman jälkeen Nanna kuolee suruun. Nannan ruumis laitetaan samaan veneeseen Balderin ruumiin kanssa, jajoka heidät sytytetään tuleen ja työnnetään merelle.lukeutuu [[Helheim]]issa Balder ja Nanna tapaavat taas toisensa. Yrittäessään herättää Balderin takaisin henkiin [[Hermod]] ratsastaa Helheimiin, ja Nanna antaa hänelle lahjoja vietäväksi jumalattarille [[Frigg]], [[Fulla]] ja muut (ei tarkennettu) kun saa toivoa siitä, että voi herätä henkiin. Nanna mainitaan usein myös [[SkaldiAasat|skaldienaasajumaliin]] runoissa, ja suulliseen perimätietoon pohjautuvassa [[Runo-Edda]]ssa esiintyy Nanna, joka saattaa olla sama henkilö.
 
1200-luvulta peräisin olevassa [[Proosa-Edda]]ssa Nanna on Balderin vaimo, ja pariskunnalla on poika nimeltään [[Forseti]]. Balderin kuoleman jälkeen Nanna kuolee suruun. Nannan ruumis laitetaan samaan veneeseen Balderin ruumiin kanssa, ja heidät sytytetään tuleen ja työnnetään merelle. Tuonpuoleisessa [[Helheim]]issa Balder ja Nanna tapaavat taas toisensa. Yrittäessään herättää Balderin takaisin henkiin [[Hermod]] ratsastaa Helheimiin, ja kun Nanna saa toivoa siitä, että voi herätä henkiin, hän antaa Hermodille lahjoja vietäväksi [[Frigg]]-, [[Fulla]]- ja muille jumalattarille, joiden nimiä ei mainita. Nanna mainitaan usein myös [[Skaldi|skaldien]] runoissa. Suulliseen perimätietoon pohjautuvassa [[Runo-Edda]]ssa esiintyy myös Nanna, joka saattaa olla sama henkilö kuin Balderin vaimo.
[[Saxo Grammaticus|Saxo Grammaticuksen]] 1100-luvun työssään ''[[Gesta Danorum]]issa'' Nanna on ihminen, kuningas Gevarin tytär, ja sekä puolijumala Balderin että ihmisen [[Hödr]] rakkauden kohde. Balder ja Hödr taistelevat usein Nannasta. Nanna on kuitenkin kiinnostunut vain Hödristä ja menee hänen kanssaan naimisiin. Balder sen sijaan kuihtuu pois Nannasta näkemienstä painajaisten vuoksi.▼
 
▲[[Saxo Grammaticus|Saxo Grammaticuksen]] 1100-luvun työssään ''[[Gesta Danorum]]issa'' Nanna on ihminen, kuningas Gevarin tytär, ja sekä puolijumala Balderin että ihmisen [[Hödr|Hödrin]] rakkauden kohde. Hödr ei ole jumala, vaan ihminen. Balder ja Hödr taistelevat usein Nannasta. Nanna on kuitenkin kiinnostunut vain Hödristä ja menee hänen kanssaan [[Avioliitto|naimisiin]]. Balder sen sijaan kuihtuu pois Nannasta näkemienstä [[Painajainen|painajaisten]] vuoksi.
500- tai 600-luvulta peräisin olevan [[Setren kampa|Setren kamman]] riimukirjoitukessa saatetaan viitata Nannaan. Nanna-nimen etymologiasta kiistellään, ja tutkijat ovat myös väitelleen Nannan yhteyksistä muiden kulttuurien samannimisten jumalten kanssa.▼
 
▲500- tai 600-luvulta peräisin olevan [[Setren kampa|Setren kamman]] riimukirjoitukessa saatetaan viitata Nannaan. Nanna-nimen etymologiasta kiistellään, ja tutkijat ovat myös väitelleen Nannan yhteyksistä muiden kulttuurien samannimisten jumalten kanssa.
 
== Etymologia ==
''Nanna''-nimen [[etymologiaEtymologia|etymologiasta]]sta kiistellään, ja tutkijat ovat myös väitelleet Nannan yhteyksistä muiden kulttuurien samannimisten jumalten kanssa. Jotkin tutkijat ovat esittäneet sen''Nanna''-nimen tulevan äitiä tarkoittavasta jokeltelusanasta ''nanna''. Tutkija [[Jan de Vries (kielitieteilijä)|Jan de Vries]] yhdistää nimen kantaan *''nanþ''-, joka viittaatarkoittaa "uskaliaaseen"'uskalias'. Tutkija [[John Lindow]]in teorian mukaan [[Muinaisnorja|muinaisnorjan]] kielessä on voinut olla naista tarkoittava samanlainen [[substantiivi]], joka tarkoittaa 'nainen'.<ref name="ETYMOLOGY">Jokeltelusanaetymologialle: Simek (2007:227), Orchard (1997:117) ja Lindow (2001:236). Jan de Vriesin teorialle Simek (2007:227). John Lindowin teorialle Lindow (2001:236).</ref> Tutkija John McKinnell huomauttaaon todennut, että "äiti-"äitiä merkitsevä ja *''nanþ''- johdoksetjohdos eivät ehkä ole selviä, huomauttaen, että nanna on joskus voinut tarkoittaa "häntä'hän, joka voimaannuttaa"'.<ref name="MCKINNELL144">McKinnell (2005:144).</ref>
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Nanna_(skandinaavinen_mytologia)”