Ero sivun ”Värisokeus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Tunnettuja värisokeita: Kiili kuuluu listan joukkoon.
Merkkaus:  2017 source edit 
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
→‎Värisokeuden syyt: lis lähde, pois lähteetön-m
Rivi 11:
 
== Värisokeuden syyt ==
{{viitteetön}}
{{Monta kuvaa
| tasaus = right
Rivi 26 ⟶ 25:
| alateksti =
}}
Värisokeus on yleensä perinnöllistä, mutta se voi joissakin harvoissa tapauksissa johtua myös [[alkoholimyrkytys|alkoholimyrkytyksestä]], [[tulehdus|tulehduksesta]] tai [[näköhermo]]n [[sairaus|sairaudesta]]. Yleensä värisokean molemmat silmät ovat värisokeita, mutta on myös henkilöitä, joiden toinen silmä on normaalivärinäköinen mutta toinen värisokea. Tällaisilta henkilöiltä on saatu tietoa siitä, miten värisokeat näkevät ympäristönsä. Värisokeus periytyy [[X-kromosomi]]ssa sijaitsevan resessiivisen geenin kautta. Naisesta voi tulla perinnöllisesti värisokea vain, jos hän saa [[resessiivinen|resessiivisen alleelin]] sekä äidiltä että isältä. Miesten värisokeus periytyy aina äidiltä. Värisokean lapsen [[äiti]] ei välttämättä ole värisokea, mutta värisokean naisen [[isä]] on.<ref name="oe">{{kirjaviite|Nimeke=Otavan suuri Ensyklopedia, 10. osa (Turgenev-öljytalous)|Vuosi=1981|Sivu=7993–7994, art. Värisokeus| Selite = |Julkaisija=Otava|Tunniste=ISBN 951-1-06271-9}}</ref>
 
Värisokeuden aikainen toteaminen on tärkeää, jottei värisokea henkilö joutuisi ammattiin, jossa tarvitaan normaalia väriaistia. Näitä ammatteja ovat mm. lentäjä, rautatietyöläinen ja laivojen kansihenkilöstö.<ref name = "finlex" >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130224 | Nimeke = "224/2013" | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Finlex| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.3.2017 | Kieli = suomeksi}}</ref> Sähköasentajille lievästä värinäön heikkoudesta ei ole haittaa, eikä se lisää onnettomuusriskiä. Elektroniikka-asentajalle sekä kemian, vaateteollisuuden ja graafisten alojen työntekijöille virheetön värinäkö voi olla tarpeen.<ref name="Duodecim" >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=&p_artikkeli=dlk00347 | Nimeke = "Värisokeus ja poikkeava värinäkö" | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Duodecim| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.3.2017 | Kieli = suomeksi}}</ref> Useimmiten värisokeus ei kuitenkaan haittaa ihmisen elämää. Nykyään monet värisokeat saavat tietää värisokeudestaan vasta aikuisiässä, kun taas ennen se saattoi jäädä useinkin kokonaan havaitsematta.