Ero sivun ”Triptyykki” versioiden välillä

Tyypillisen triptyykin keskiosana on kiinteä kehystetty maalaus. Keskiosan molemmille sivuille on saranoitu maalaus, joka kehyksineen on yhtä korkea kuin keskiosa, mutta jonka leveys on vain puolet keskiosan leveydestä. Maalausten muota on suorakulmainen keskiosan ollessa usein muodoltaan lähes neliömäinen. [[laitakuva|Laita-]] eli [[siipikuva]]t voidaan kääntää keskiosan päälle. Näin maalaukset saadaan suojaan ja voidaan säädellä sitä milloin kuvia voidaan uskonnollisessa tilaisuudessa katsella.

 

 

Katolisen Italian varhaisimmat triptyykit ovat 1100-luvun puolivälistä. Maalausten yläosaa alettiin 1300-luvulla koristella tornimaisin veistoksin. Tällainen arkkitehtoninen kehys korosti alttarin taakse sijoitetun somisteen eli [[alttarilaite|alttarilaitteen]] mahtavuutta. Samaan pyrittiin tekemällä [[polyptyykki|polyptyykkejä]] eli maalauksia joissa on enemmän kuin kolme vierekkäistä osaa. Pienikokoisia triptyykkejä käytettiin luostareissa, kodeissa ja kuljetettavina alttarilaitteina.