Ero sivun ”Myllymäen rautatieasema” versioiden välillä

| käyttäjät = 3 000 (v. 2008) <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma | Vuosi = 2010 | Luku = | Sivu = 28 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Liikennevirasto | Tunniste = Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf) | www = http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/raportti_2010_henkiloliikennepaikkojen_kehittamisohjelma_web.pdf | www-teksti = Selostuksen verkkoversio| Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 30.6.2012 | Kieli = }}</ref>

| korkeus = 26,5 cm <ref name = b>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Rautateiden verkkoselostus 2013 | Vuosi = 2011 | Luku = | Sivu = LIITE 2 / 24 (37) | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Liikennevirasto | Tunniste = Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf) | www = http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lv_2011-02_rautateiden_verkkoselostus_web.pdf | www-teksti = Selostuksen verkkoversio| Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 30.6.2012 | Kieli = }}</ref>

Myllymäen asema oli ainoa vuonna 1883 liikenteelle avatun Tampereen–Vaasan rautatien III luokan asema. Siitä piti alun perin tulla risteysasema, koska vuoden 1877 valtiopäivillä suunniteltiin rakennettaviksi kaksi rautatietä, toinen [[Pietarin rata|Pietarin radalta]] Taavetista [[Mikkeli]]n ja [[Jyväskylä]]n kautta [[Vaasa]]an, toinen Tampereelta [[Kärsämäki|Kärsämäen]] kautta [[Oulu]]un. Näiden ratojen risteysasema olisi sijoittunut Myllymäelle. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin kuitenkin vain rataosat Tampereelta Myllymäen kautta Vaasaan, ja suunnitelmien muututtua Oulun rata rakennettiin Seinäjoelta ja Jyväskylän rata [[Haapamäki|Haapamäeltä]]. Alkuperäisistä suunnitelmista muistuttaa Myllymäen melko kookas asemarakennus, joka on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Asema-alueelle rakennettiin myös tiilinen nelipaikkainen veturitalli.<ref> Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 193–194. Helsinki: Karttakeskus, 2010.</ref>

Melko syrjäisestä sijainnistaan ja toteutumattomista ratasuunnitelmista huolimatta Myllymäki oli pitkään merkittävä rautatieasema. Se sijaitsi melko tarkkaan Tampereen ja Vaasan puolivälissä, joten se oli alkuvuosina junien kohtaamis- ja yöpymispaikka. Maailmansotien välisenä aikana Myllymäki oli Suomen suurimpia puutavaran kuormauspaikkoja. Puutavaraliikennettä palvelivat päivystäjäveturi vuoteen 1989 ja puutavaranosturi vuoteen 1990. Asema on lisäksi ollut [[turve|turpeen]] kuormauspaikka. Myllymäen asema oli aikanaan myös henkilöliikenteen vaihtopaikka, koska [[Saarijärvi|Saarijärven]] suunnasta saapuneet postiautot toivat junille niin postia kuin matkustajiakin. Nykyisin liikenne Myllymäen asemalla on hiljentynyt. [[Museovirasto]] on luokitellut Myllymäen rautatieaseman valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.<ref> Iltanen 2010, s. 194.</ref>

Myllymäen asema on vuosina 1883–1926 ja uudelleen vuodesta 2007 ollut Suomen korkeimmalla sijaitseva henkilöliikenteen rautatieliikennepaikka (178 m mpy.). Suomen korkeimmalla sijaitseva tavaraliikenteen liikennepaikka on vuodesta 1999 ollut [[Arolan rautatieasema]] [[Vartiuksen rata|Vartiuksen radalla]] [[Kuhmo]]ssa (232 m mpy.). Suomen kaikkien aikojen korkeimmalla sijainnut rautatieliikennepaikka on ollut 279 metrin korkeudella merenpinnasta sijainnut Päävaaran seisake käytöstä poistetulla [[Taivalkosken rata|Taivalkosken radalla]] [[Suomussalmi|Suomussalmella]].<ref> Iltanen 2010, s. 375.</ref>

[[Luokka:Suomen 18001880-luvulla rakennetut rakennukset ja rakennelmatrautatieliikennepaikat]]