Wikipedia

Ero sivun ”Haapamäen rautatieasema” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Lisätty luokka 1800-luvulla rakennetut rakennukset
Arla (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
39 163 muokkausta
p l
Rivi 6:
| kuva2 = Haapamäen rautatieasema 2013.JPG
| kuvateksti2 = Aseman ratapihaa
| käyttäjät = 17&nbsp;000 (v. 2008) <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma | Vuosi = 2010 | Luku = | Sivu = 25 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Liikennevirasto | Tunniste = Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf) | www = http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/raportti_2010_henkiloliikennepaikkojen_kehittamisohjelma_web.pdf | www-teksti = Selostuksen verkkoversio| Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 30.6.2012 | Kieli = }}</ref>
| sijainti = {{coord|62|14|48|N|024|27|19|E|region:FI-08_type:railwaystation|display=inline,title}}
| avattu = [[1882]]
| operaattori = [[VR Group]]
|etäisyydet = [[Tampereen rautatieasema|Tampere]] 112,8&nbsp;km<br>[[Seinäjoen rautatieasema|Seinäjoki]] 117,7&nbsp;km<br>[[Jyväskylän rautatieasema|Jyväskylä]] 77,2&nbsp;km<br>([[Porin rautatieasema|Pori]] 192,6&nbsp;km)<br>[[Pihlajaveden rautatieasema|Pihlajavesi]] 12,3&nbsp;km<br>[[Keuruun rautatieasema|Keuruu]] 15,8&nbsp;km<br>[[Kolhon rautatieasema|Kolho]] 14,0&nbsp;km<br>([[Virtain rautatieasema|Virrat]] 40,6&nbsp;km)
| taajamajunat = Jyväskylä-Seinäjoki, Tampere-Keuruu
| osoite = Asema-aukio 1, 42800 Haapamäki
| kunta = [[Keuruu]]
| korkeus = 26,5&nbsp;cm <ref name = b>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Rautateiden verkkoselostus 2013 | Vuosi = 2011 | Luku = | Sivu = LIITE 2 / 15 (37) | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Liikennevirasto | Tunniste = Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf) | www = http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lv_2011-02_rautateiden_verkkoselostus_web.pdf | www-teksti = Selostuksen verkkoversio| Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 30.6.2012 | Kieli = }}</ref>
| pituudet = 188&nbsp;m; 325&nbsp;m <ref name = b/>
| pinnoite = Asfaltti
Rivi 35:
Haapamäen muuttuminen risteysasemaksi oli merkittävä käännekohta aseman kehityksessä. Haapamäellä Valtionrautateiden henkilöstön määrä nousi kahteensataan. Liikenteen, rautatiekaluston ja ratojen hoitoon tarvittiin valtavasti henkilökuntaa ympäri vuorokauden. Liikennettä hoidettiin asemarakennuksesta, jossa työskenteli useita virkailijoita ja muuta palvelusväkeä. Junissa oli veturinkuljettajan ja konduktöörin lisäksi paljon muutakin henkilökuntaa. Haapamäelle oli keskitetty höyryveturien polttoaineena käytettävien halkojen varastointi, mikä antoi työtä monelle paikkakuntalaiselle. Halot kuljetettiin aseman halkotarhaan [[reki|reillä]] lähialueen metsistä, ja osa tuotiin myös junilla lähiasemilta. Halkojen pilkonta ja lastaus [[tenderi]]in vaati paljon työväkeä. Yhdellä kuormauksella päästiin Haapamäeltä seuraavalle lastauspaikalle, joita oli [[Seinäjoki|Seinäjoella]], [[Jyväskylä]]ssä ja [[Tampere]]ella. Vesitornista saatiin vettä veturiin höyryn kehittämiseksi ja veturitallilla tehtiin vaativampia huoltotoimia. Radan kunnossapitoon tarvittiin työvoimaa ympäri vuoden: talvella luotiin lunta pois kiskoilta ja kesällä vaihdettiin ratapölkkyjä ja huolehdittiin siitä, että rata on teknisesti liikennöitävässä kunnossa.<ref name="haa1"/>
 
[[Haapamäki–Pori-rata|Porin radan]] rakentaminen 1930-luvun alussa oli Haapamäen rautatieasemalle merkittävä kehitysaskel. Kasvavan liikenteen vuoksi ratapihan länsipuolelle rakennettiin lisää raiteita. Samalla aseman pohjoispuolinen [[tasoristeys]] poistettiin, ja maantietä varten rakennettiin ylikulkusilta. Uuden radan myötä Haapamäeltä voitiin nyt liikennöidä neljään eri suuntaan, mikä oli harvinaista Suomessa siihen aikaan. Tämä merkitsi sekä henkilökunnan määrän kasvua että lisärakentamisen tarvetta. Veturitallia suurennettiin ja halkotarha laajeni. Valtionrautatiet rakennutti aseman läheisyyteen nelikerroksisen tiilitalon, johon tuli 24 asuntoa rautatieläisten käyttöön. Uuden radan myötä aseman arvoluokka nousi, mikä vaikutti myös henkilökunnan palkkojen kasvuun.<ref name="haa2"> Vaissi, s. 34–52</ref> Ratapihan vaihdekuvio rakennettiin siten, että kaikilta neljältä radalta pystyi saapumaan ja lähtemään samanaikaisesti.<ref name="iltanen" />
 
Pian Porin radan valmistumisen jälkeen alkoi Haapamäki–Saarijärvi-radan suunnittelu. [[Suomen puolustusvoimat|Puolustusvoimat]] ja [[Keski-Suomi|keskisuomalaiset]] kansanedustajat olivat hankkeen takana. Oikorataa pidettiin tärkeänä, koska se lyhentäisi matkaa sadalla kilometrillä [[Jyväskylä–Haapajärvi-rata|Jyväskylä–Haapajärvi-radalta]] etelän suuntaan. Tällöin voitaisiin liikennöidä suoraan Haapamäen kautta Tampereelle kiertämättä lainkaan Jyväskylän kautta. Hanketta ajoi kansanedustaja [[Taavi Vilhula]], ja esitys meni nopeasti läpi eduskunnassa. Ratalinja merkittiin maastoon 1930-luvun lopulla, ja tärkeimmäksi väliasemaksi oli tulossa Multia, joka oli kansanedustaja Vilhulan kotipaikka. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] syttyminen kuitenkin katkaisi radan rakentamisen, ja raskaat sotakorvaukset hillitsivät lisärakentamista vielä pitkään sodan päätyttyäkin. Radan rakentamispäätös hylättiin lopullisesti siinä vaiheessa, kun Jyväskylän ja Jämsän välisen oikoradan suunnittelu alkoi.
Rivi 42:
 
==Haapamäen asema hiljenee==
Haapamäen aseman merkitys väheni uusien oikoratojen valmistumisen myötä. Pohjanmaan junat siirtyivät vuonna 1971 liikenteelle avatulle, Tampereelta [[Parkano]]n kautta Seinäjoelle suuntautuvalle radalle ja Keski-Suomen junat vuonna 1978 valmistuneelle, [[Jämsä]]n kautta Jyväskylään kulkevalle radalle. Henkilöliikenne Haapamäen ja Porin välillä lakkautettiin vuonna 1981 ja rataosat Haapamäeltä [[Kihniö]]n Aitonevalle ja [[Kankaanpää]]stä Porin [[Ruosniemi|Ruosniemeen]] poistettiin kokonaan käytöstä vuonna 1985. Muutaman vuoden ajan toiminut museojunaliikenne Haapamäeltä [[Virrat|Virroille]] lopetettiin vuonna 1995.<ref name="iltanen">Iltanen 2010, s. 192.</ref>
 
Liikenteen vähentyessä Haapamäen ratapihaa voitiin yksinkertaistaa. Vuonna 1990 asemalta pohjoiseen johtava sahan raide muutettiin Porin radan lähtöraiteeksi ja vanha Porin raide uudeksi Seinäjoen radan lähtöraiteeksi. Haapamäen aseman miehitys lopetettiin kauko-ohjauksen valmistuttua vuonna 2004. Asemarakennus, asemaravintola ja joukko alueen muita rakennuksia siirtyivät [[Senaatti-kiinteistöt|Senaatti-kiinteistöille]] vuonna 2007. [[Museovirasto]] on luokitellut Haapamäen asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.<ref name="iltanen"/>
Rivi 54:
Kasvavan kysynnän vuoksi Valtionrautatiet rakennutti 1940-luvulla asemarakennuksen pohjoispuolelle erillisen funkkistyylisen asemaravintolan. Sen alakerrassa sijaitsevat ravintolasali ja keittiö ja yläkerrassa henkilökunnan asunnot. 1940-luku oli ravintolatoiminnan kannalta suotuisaa, koska autoja oli vielä vähän ja Karjalasta tulleet siirtolaiset matkustelivat paljon. Suosio alkoi kuitenkin laskea nopeasti. Tähän olivat syynä lähinnä yksityisautoilun lisääntyminen, joka vähensi junamatkustajien määrää, sekä aikataulujen nopeuttaminen, jolla haluttiin tehdä juna autoa houkuttelevammaksi kulkuneuvoksi. Täten pysähdykset lyhenivät Haapamäellä, eikä ohi matkaavilla ihmisillä ollut enää mahdollisuutta käyttää ravintolan palveluja. Ravintolan alamäkeä vauhditti myös vapaa oluen myynnin alkaminen kahviloissa. Koska ravintola oli matkustajaliikenteen takia avoinna myös öisin, se houkutteli paikalle lähinnä alkoholia nauttivia asiakkaita, mikä vähensi paikan viihtyisyyttä ja johti lopulta ravintolan sulkemiseen.<ref name="haa3">Vaissi, s. 126–129</ref>
 
Vuonna 2013 [[Senaatti-kiinteistöt]] myi asemarakennuksen, asemaravintolan ja autokorjaamon 26 500 eurolla Haapamäen Asema Oy:lle. Viisi asemanseudun kulttuurihistoriallisen arvon kunnioittamisesta ja säilymisestä huolestunutta Keuruun kaupunginvaltuutettua vaativat kaupunkia käyttämään [[etuosto|etuosto-oikeuttaan]] kaupassa.<ref>{{Verkkoviite | osoite =http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/etuosto-oikeus-kayttoon-haapamaella-vaatii-aloite/1332943 | nimeke =Etuosto-oikeus käyttöön Haapamäellä, vaatii aloite | tekijä =Päivi Liimatainen | julkaisu =Keskisuomalainen | ajankohta =27.5.2013 | julkaisija = | viitattu =1.6.2013 }}</ref>
| osoite =http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/etuosto-oikeus-kayttoon-haapamaella-vaatii-aloite/1332943 | nimeke =Etuosto-oikeus käyttöön Haapamäellä, vaatii aloite | tekijä =Päivi Liimatainen | julkaisu =Keskisuomalainen | ajankohta =27.5.2013 | julkaisupaikka = | julkaisija =
| viitattu =1.6.2013 | kieli = }}</ref>
 
==Matkustajajunien lähtöraiteet==
<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://junalahdot.fi/junalahdot/main#/station/23|nimeke=Junalähdöt|julkaisija=Finntraffic|viitattu=13.4.2021}}</ref> Raiteet 1-3 eivät ole käytössä.
* Raiteelta 4 liikennöidään Seinäjoelle ja Jyväskylään.
* Raiteelta 5 liikennöidään Tampereelle ja Seinäjoelle.
Rivi 78 ⟶ 76:
Lisäjunansuorituspaikan rakentaminen [[Ristimäen seisake|Ristimäkeen]] vuonna 1947 helpotti ruuhkia. Lisäksi Kolhon ratapihaa parannettiin saman aikaisesti.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Rautatiehallitus|Nimeke=Valtionrautatiet 1937-1962|Vuosi=1962|Sivu=138|Julkaisija=Rautatiehallitus, Helsinki}}</ref>
 
Ratapihalla oli neljä vesiviskuria, joihin vesi tuli tallin takana olleesta vesitornista. Aluksi vesitorniin pumpattiin vesi läheisestä Niemelänjärvestä, jonka rannalla oli pumppaamo. Myöhemmin kylän vesijohtoverkon kehittyessä vesi tuli vesijohtoverkosta. <ref name="haa5" /> [[Vesiviskuri|Vesiviskurit]]t olivat raiteiden 1-2 ja 6a-7 välissä sekä veturitallin kuonamontun vieressä ja halkotarhan vyörytyslaitteiden luona.<ref name=":0" />&nbsp;
 
==Asemapäälliköt==
Rivi 143 ⟶ 141:
[[Luokka:Keuruun rautatieliikennepaikat]]
[[Luokka:Bruno Granholmin suunnittelemat rakennukset]]
[[Luokka:Suomen 18001880-luvulla rakennetut rakennukset ja rakennelmatrautatieliikennepaikat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapamäen_rautatieasema”