Ero sivun ”Demokratia” versioiden välillä

[[Tiedosto:Election MG 3455.JPG|thumb|Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki.]]

{{Valtiomuodot}}

 

 

 

Demokratia juontaa juurensa muinaiseen Intiaan, [[antiikin Kreikka]]an<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Halmesvirta, Anssi, Jari Ojala, Heikki Roiko-Jokela & Kustaa H. J. Vilkuna | Nimeke=Historian sanakirja | Sivu=30 | Julkaisupaikka=Jyväskylä Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-20-5089-7}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nilsson, Ulf Ivar | Nimeke=Kaikki mitä luulit tietäväsi onkin väärin! | Sivu=34 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helmi Kustannus | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-556-011-X}}</ref> ja [[Rooman valtakunta|Roomaan]], muinaiseen Eurooppaan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan,<ref name="isbn0-449-90496-2">{{kirjaviite |Tekijä=Weatherford, J. McIver |Nimeke=Indian givers: how the Indians of the America transformed the world |Julkaisija=Fawcett Columbine |Julkaisupaikka=New York |Vuosi=1988 |Sivu=117 - 150 |Tunniste=ISBN 0-449-90496-2 |oclc= |doi=}}</ref> mutta aikojen saatossa mielikuvat demokratiasta ovat merkittävästi muuttuneet ja luoneet eri suuntauksia. Demokratiaa on kutsuttu “viimeiseksi valtiomuodoksi” ja se on levinnyt merkittävästi ympäri maailmaa.<ref>"The Global Trend" chart on [http://web.archive.org/web/20070714025323/http://www.freedomhouse.org/template.cfm?page=130&year=2007 Freedom in the World 2007: Freedom Stagnation Amid Pushback Against Democracy] published by [[Freedom House]]</ref> Vaikka termiä “demokratia” tyypillisesti käytetään poliittisen [[valtio]]n asiayhteydessä, ovat periaatteet sovellettavissa myös yksityisiin [[organisaatio]]ihin<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Kielitoimiston sanakirja|Vuosi=2004|Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy|Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> ja muihin ryhmiin. Aikojen kuluessa [[Äänioikeus|äänioikeutta]] on laajennettu monilla lainkäyttöalueilla suhteellisen kapeista ryhmistä (tietyn etnisen ryhmän varakkaat miehet), mutta asia on yhä pysynyt kiistanalaisena koskien kiistelyn kohteina olevia maa-alueita, merkittävän [[maahanmuutto|maahanmuuton]] alueita ja tietyt kansalliset ryhmät poissulkevia maita.

Sana demokratia on peräisin antiikin kreikkalaisesta ''dēmokratia'' ({{Polytoninen|δημοκρατία}}) -sanasta, jolla nykyaikana tarkoitetaan tavallisesti kansanvaltaa. Sana on muodostettu alkuosasta ''dēmos'' ({{Polytoninen|δημος}}), 'kansa',<ref name="britannica4">[https://www.britannica.com/topic/democracy Democracy:Britannica Student Encyclopedia]</ref> 'väkijoukko', 'monet'<ref>Inoguchi, Takashi, Edward Newman, John Keane (1998). ''The Changing Nature of Democracy'' Page 255. United Nations University Press,</ref> ja ''kratos'' ({{Polytoninen|κρατος}}) 'komento' tai 'valta'.<ref name="britannica4"/> Latinankielisistä teksteistä varhaisimmat maininnat sanasta on löydetty 1200-luvulta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.etymonline.com/index.php?term=democracy | Nimeke =Democracy | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Online Etymology Online | Viitattu = 28.2.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref>

 

 

== Demokratiakäsite ==