'''Aivovamma''' on [[trauma|traumaattinen]] [[aivovaurio]], joka syntyy [[tapaturma]]isesti päähän kohdistuvasta iskusta. Aivovamma johtaa pahimmillaan potilaan kuolemaan. Aivovammasta saattaa jäädä myös niin sanottu jälkitila. Aivovamman jälkitila alentaa kognitivistakognitiivista toimintakykyä. Yleisimmät oireet ovat epänormaali väsyvyys, keskittymisvaikeudet, aloitekyvyn heikentyminen, huono lähimuisti, yleinen hitaus ja käyttäytymisen muutokset<ref>AIVOVAMMAUTUNEEN ABCOpas vammautuneelle ja läheisille. https://www.aivovammaliitto.fi/wp-content/uploads/2021/01/ABC_opas_vammautuneelle_A5_final.pdf</ref>. Muita yleisiä ja pysyviä jälkioireita ovat muut muistivaikeudet, [[unihäiriö]]t, ärtyneisyys, [[toiminnanohjaus|toiminnan suunnittelun vaikeus]] sekä huimaus ja päänsärky. Myös tunne-elämä saattaa muuttua ja lisäksi saattaa esiintyä neurologisia paikallishäiriöitä, kuten puheen tuottamisen tai ymmärtämisen häiriöitä, epilepsiaa, näkökentän kaventumaa taikka haju- tai makuaistin toiminnan muutoksia. Myös muiden kykyjen heikkenemistä sekä kroonista kipua, spastisuutta ja jopa halvaantumista saattaa esiintyä. Oireiden esiintymisessä saattaa olla ajallista vaihtelua.<ref>Valtioneuvoston asetus työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta 768/2015. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150768</ref> Myös ajattelun hidastuminen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeutuminen kuuluvat keskeisiin aivovammojen aiheuttamiin oireisiin.<ref name=proloff>Lea Proloff: [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/19/aivovamma-hiljainen-epidemia Aivovamma – hiljainen epidemia]. 19.03.2014. Yle Akuutti.
</ref>
Monet aivovammapotilaat muuttuvat loukkaantumisen jälkeen henkisesti ja käyttäytymiseltään toisenlaisiksi. Aivovammapotilaiden vamman laatua ei usein ymmärretä, koska moni aivovammapotilas puhuu ja liikkuu täysin normaalisti eikä vamma näy välttämättä muullakaan tavalla ulospäin. Kuitenkin esimerkiksi potilas saattaa hermostua valtavasti jo ihan pienistä asioista ilman, että hän pystyy sitä itse kontrolloimaan. Perheenjäsenten voi olla vaikeaa selviytyä heidän kanssaan, mikä saattaa rikkoa avioliiton. Aivovamma on myös työkyvyn kannalta hankala, koska tyypilliseen oirekokonaisuuteen kuuluu poikkeava väsymys tai alentunut rasituksensietokyky, keskittymisvaikeudet ja aloitekyvyn heikkeneminen. Vammautuneet pystyvät oireistonsa vuoksi vain harvoin ajamaan etujaan yhteiskunnassa.<ref name=proloff />
Aivovamman jälkitilan oireet eivät ole suorassa suhteessa vamman alkuperäiseen vaikeusasteeseen, joten objektiiviset tiedot potilaan psykososiaalisesta selviytymisestä, persoonallisuuden piirteistä ja terveydentilasta ennen vammautumista ja sen jälkeen luovat perustaa jälkitilan vaikeusasteen arvioinnille<ref>Valtioneuvoston asetus työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta 768/2015. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150768</ref>.
Rivi 10:
Useimmat aivovammat syntyvät putoamisen tai kaatumisen seurauksena, liikenneonnettomuuksissa, urheillessa tai pahoinpitelyn seurauksena. Useimmista päähän kohdistuneista iskuista ei kuitenkaan synny aivovammaa.
Aivovamman saa vuosittain 15 000–20000 – 20 000 ihmistä, ja kuolinsyytilastoissa se on pääsyynä 1 000 kuolemaan vuosittain.{{selvennä|Maailmassa? Suomessa?}} Aivovamma on alle 45-vuotiaiden aikuisten yleisin välitön [[kuolinsyy]].
