Ero sivun ”Pellava” versioiden välillä

}}

 

CompuLine | Julkaisu = http://www.compuline.fi/}}</ref> Pellavan viljely oli Suomessa suurimmillaan 1700-luvulla, mutta tekokuitujen ilmestymisen myötä viljely loppui miltei kokonaan. Pellavan viljely on kuitenkin vähitellen alkanut saada uudelleen suosiota, vaikka onkin vielä verrattain vähäistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://nettiradiomikaeli.internetix.fi/mikaeli/arkisto/maaseutu/pellava/ | Nimeke = Pellavasta on moneksi | Tekijä = Partanen, Katriina | Julkaisu = Nettiradio Mikaeli}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.farmit.net/kasvinviljely/kasvuohjelma/erikoiskasvit/kuitupellava | Nimeke = Kuitupellava | Tekijä = Farmit | Julkaisu = Farmit Website Oy}}</ref> Vuonna 2017 pellavan viljelyspinta-ala Suomessa oli arviolta 1 200 hehtaaria, joka käsittää noin 0,5 promillea kokonaisviljelyalasta.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Linnainmaa, Eeva | Otsikko = Pellava on kaksijakoinen kasvi: "Parhaimmillaan öljypellavan puinti on helppoa ja mukavaa" | Julkaisu = Maaseudun Tulevaisuus | Ajankohta = 10.8.2017}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20151117014807/http://vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/raportit/tuotantotapakuvaus/Vilja-alanyhteisty_esite_suomi.pdf | Nimeke = Viljojen ja öljykasvien tuotanto Suomessa | Tekijä = Vilja-alan yhteistyöryhmä / Maa- ja metsätalousministeriö | Julkaisu = www.vyr.fi}}</ref>