Ero sivun ”Severin Løvenskiold” versioiden välillä

| kuva= Severin Løvenskiold (by Knud BergslienBerglien).pngjpg

| puolue=Unionipuolueunionipuolue

'''Severin Løvenskiold''' ([[7. helmikuuta]] [[1777]] [[Porsgrunn]] – [[15. syyskuuta]] [[1856]] [[Gjerpen]]) oli norjalainen [[kamariherra]], [[Eidsvollin kansalliskokous]]edustaja, Norjan pääministeri Tukholmassa[[Tukholma]]ssa ja viimeinen [[Norjan valtionhoitajakäskynhaltija]].

Løvenskioldin suku oli eräs Norjan rikkaimpia aatelissukuja[[aateli]]ssukuja<ref name="eids">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.eidsvoll1814.no/default.aspx?did=9045418&aid=9043784| Nimeke = Severin Løvenskiold| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = www.eidsvoll1814.no| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27. tammikuuta 2008| Kieli = {{no}}}}</ref>. Severin syntyi kartanonherra Søfren (Severin) von Løvenskioldin ([[1743]]–[[1818]]1743–1818) ja Benedicte Henrika Aallin ([[1756]]–[[1813]]1756–1813) perheeseen. Hän kävi lukion [[Eutin]]issa [[HolsteinHolsteinin herttuakunta|Holsteinissa]]issa ja opiskeli kaivostoimintaa [[SaksiSaksin (osavaltio)vaaliruhtinaskunta|Saksi]]ssa ja [[Sleesia]]ssa. Hän valmistuisuoritti lakitieteestäoikeustieteellisen tutkinnon (cand. jur.) [[Kööpenhaminan yliopisto]]stassa vuonna [[1796]].<ref name="regj">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.regjeringen.no/nb/om_regjeringen/tidligere/oversikt/departementer_embeter/embeter/Statsminister-1814-/Severin-Lovenskiold.html?id=439287| Nimeke =Severin Løvenskiold| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Regjeringen.no| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27. tammikuuta 2008| Kieli = {{no}}}}</ref>

Løvenskiold työskenteli joitakin vuosia [[Tanska-Norja]]n keskushallinnossa [[Kööpenhamina]]ssa kamarijunkkerin[[kamarijunkkari]]n virassa. Hän toimi muun muassa talousministeri, kreivi Schimmelmannin sihteerinä. Aika vaikutti hänen yhteiskuntakäsitykseensä ja hän itse kuvasi itseään konservatiivisena monarkistina.<ref name="regj"/>

Vuonna [[1802]] hänLøvenskiold peri Fossumin rautaruukin isältään ja vuosina [[1803]]–[[1813]]1803–1813 hän oli [[Bratsberg]]in lääninherrana nykyisessä [[Telemarkin lääni|Telemarkissa]]. Hän johti myös [[Larvik]]in kreivikuntaa [[1805]]–[[1811]]1805–1811. Hänelle myönnettiin [[kamariherra]]n arvonimi [[1804]].<ref name="regj"/>

[[Vuonna 1814]] Løvenskiold valittiin Eidsvollin kansalliskokousedustajaksi Bratsbergin vaalipiiristä. Kokouksessa hän kuului yhdessä kreivi [[Herman Wedel-Jarlsberg]]in kanssa unionipuolueeseen, joka kannatti unionia [[Ruotsi]]n kanssa. Vastakohtana Wedel-Jarlsbergille Løvenskiold ei ollut liberaali, vaan hän vastusti suvereenia kansanvaltaa ja jäi usein vähemmistöön äänestyksissä.<ref name="regj"/>

[[Ruotsi-Norja]]-unionin tultua voimaan [[4. marraskuuta]] 1814, Løvenskiold nimitettiin Løvenskiold Norjan ministerineuvottelijaksi Tanskan velkakysymyksessä [[28. marraskuuta]]. Ministerinvirkaa hän piti hallussaan vuoteen [[1817]] saakka. Hän oli muutamia vuosia poissa politiikasta, lukuun ottamatta [[aateli]]naatelin lakkauttamista Norjassa vuonna [[1821]], mitä hän vastusti.<ref name="regj"/>

Pääministeri [[Matthias Sommerhielm]]in kuoltua [[1827]] nimitti kuningas [[Kaarle XIV Juhana]] nimitti unionimielisenä ja monarkistisenamonarkistina tunnetun Løvenskioldin pääministeriksi [[10. heinäkuuta]] [[1828]]. Kreivi Wedel-Jarlsbergin kuoltua [[1840]] kuningas nimitti Løvenskioldin Norjan valtionhoitajaksikäskynhaltijaksi [[27. helmikuuta]] [[1841]], ja hän matkusti [[Tukholma]]statoukokuussa Tukholmasta [[Oslo|Kristianiaan]] toukokuussa ottamaan tehtävän vastaan. Hän toimi valtionhoitajanakäskynhaltijan [[17. kesäkuuta]] [[1856]] saakka. Hänen jälkeensä valtionhoitajankäskynhaltijan virka oli täyttämättä, kunnes se [[1. heinäkuuta]] [[1873]] korvattiin uudella pääministerinvirallapääministerin viralla.<ref name="regj"/>

Løvenskiold oli jatkuvasti ristiriidassariidoissa [[Storting]]etin talonpoikaisopposition kanssa ja hän vastusti liberaaleja lakiehdotuksia. Hän tuki kuningasta täysin, kun hän hajottihajottamalla talonpoikaisradikaalin Stortingetin [[1835]]. Tästä hänet haastettiin valtakunnanoikeuteen, missä hänet tuomittiin 1000tuhannen ''spesidaler''in[[Norjan speciedaler|spesidalerin]] sakkoihin. Kuningas kuitenkin kieltäytyi vapauttamasta häntä pääministerin tehtävistä. Unionipolitiikassa hän sai aikaan kuninkaallisen päätöksen vapaasta Norjan kauppalipun käytöstä laivastossa ja hän oli keskeinen hahmo Kaarle Juhanan unionikomitean asettamispäätöksen taustalla [[1839]].<ref name="regj"/>

ValtionhoitajanaKäskynhaltijana Løvenskiold vastusti nuorta ministeri [[Frederik Stang]]ia, joka kannatti liberaaleja reformeja ja yhteistyömuotoja hallituksen ja Stortingin välillä. HänLøvenskiold oli myös erittäin skeptinenepäluuloinen [[Marcus Thrane]]n johdolla nousevaa työväenliikettä kohtaan. Vuoden [[1851]] vaalien jälkeen ristiriidat Stortingetin kanssa kärjistyivät entisestään, koska uusi Storting oli entistä radikaalimpi. Løvenskiold suositteli, että kuningas ei hyväksyisi Stortingetin päätöstä hyväksyä [[juutalaiset|juutalaisten]] pääsy Norjaan, eikä uusia päätöksiä rautateistä ja hypoteekkipankista. Kuningas ei seurannutnoudattanut hänenLøvenskioldin neuvoaanneuvoa, ja hänestä tuli yksinäinen hahmo Norjan julkisuudessa. Hän vastusti viimeiseen saakka laajaa äänioikeutta, perimysoikeutta, liberaalimpaa tuomioistuinlainsäädäntöä ja valtionhoitajankäskynhaltijan viran lakkauttamista. Perustuslakiasioissa hän kannatti kuninkaan ehdotonta [[veto-oikeus|veto-oikeutta]].<ref name="regj"/>

{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Lövenskiold, Severin}}