Ero sivun ”Energian säilymislaki” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 178.55.157.135) ja palautettiin versio 18957813, jonka on tehnyt 86.50.68.196 Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus |
||
Rivi 34:
:<math>\frac {1} {2}\sum_{i} m_i v_i^2</math>
[[Karl Friedrich Mohr]] esitti vuonna 1837 julkaisemassaan artikkelissa ''Über die Natur der Wärme'' ensimmäisten joukossa energian yleisen säilymislain näin: ”54 tunnetun [[alkuaine]]en lisäksi fysikaalisessa maailmassa on vain yksi aines, jota sanotaan
Nykyisen yleisen säilymislain kannalta erityisen tärkeä keksintö oli [[lämmön mekaaninen ekvivalentti]]. Lämmön kalorikkiteorian mukaan lämpöä ei voinut syntyä eikä hävitä, mutta energian säilymislain mukaan mekaaninen energia voi muuttua lämmöksi tai päinvastoin. Mekaanisen ekvivalentin periaatteen nykyaikaisessa muodossaan esitti ensimmäisenä saksalainen lääkäri [[Julius Robert von Mayer]].<ref>von Mayer, J.R. (1842) ”Remarks on the forces of inorganic nature”, ''Annalen der Chemie und Pharmacie'', '''43''', 233</ref> Mayer päätyi tähän tulokseen ollessaan [[Alankomaiden Itä-Intia]]ssa (nykyisessä [[Indonesia]]ssa), jossa hän havaitsi, että hänen potilaidensa veri oli voimakkaamman punaista kuin Saksassa, koska he kuluttivat vähemmän [[happi|happea]] ja sen mukaisesti vähemmän energiaa [[ruumiinlämpö]]nsä ylläpitämiseen kuumassa ilmastossa. Tästä hän päätteli, että sekä mekaaninen työ että lämpö olivat energian muotoja, ja myöhemmin, opiskeltuaan enemmän fysiikkaa, hän johti niiden välille myös kvantitatiivisen yhteyden.
|