Ero sivun ”Oceanus Procellarum” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuva |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Location of Oceanus Procellarum.jpg|pienoiskuva|oikea|Oceanus Procellarumin sijainti Kuussa]]
'''Oceanus Procellarum''' eli '''Myrskyjen valtameri''' on suurin [[Kuu]]n [[Kuun meri|"meristä"]] ({{k-la|mare}})
sovittiin, että myös Kuussa Auringon noususuunta on idässä ja laskusuunta lännessä, jolloin se pitää yhtä Kuun pinnalla havaitun kanssa.
Oceanus Procellarum on todennäköisesti sekä täyttynyt törmäysallas että laavakenttä. Laavojen iäksi on saatu 3,2 miljardia vuotta. Vertailuksi vanhimmat näkyvällä puolella olevat laavat ovat Mare Serenitaksessa ollen 3,82-3,65 mrd. vuotta vanhoja.<ref name="Westman"> Westman s. 170</ref> Pidetään todennäköisenä, että Procellarumin alueella radiokatiiviset alkuaineet ovat hajotessaan tuottaneet lämpöä, joka on aiheuttanut vulkaanista toimintaa laavapurkauksineen.<ref name="Tähdet 2017/>.
Sinne ovat laskeutuneet miehittämättömät avaruusluotaimet [[Surveyor 1]], [[Surveyor 3]], [[Luna 9]] ja [[Luna 13]] sekä miehitetty avaruuslento [[Apollo 12]].
1964 Ranger 7 - luotain otti ennen iskeytymistään Kuun pintaan 4316 kuvaa, ja alue Procellarumia nimettiin uudelleen Mare Cognitumiksi, "Tunnetuksi mereksi".<ref name="Westman"/>.
Meressä sijaitsevan Hevelius-kraaterin eteläpuolista aluetta on 1800- luvulla kutsuttu Oceanus Tempestumiksi, Myrskyjen valtamereksi<ref name="Tähdet 2017"/>
'''Lähteet'''
* {{Kirjaviite| Tekijä=Karttunen, Hannu ym.|Nimike=Tähdet 2017|Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursa|Julkaisupaikka = Helsinki|2017|Tunniste=ISBN 978-952-5985-40-5}}
* {{Kirjaviite| Tekijä= Westman, Juhani | Nimike= Vanha ja uusi Kuu|Julkaisija= Tähtitieteellinen yhdistys Ursa|Julkaisupaikka:Helsinki | Vuosi= 1995 | Tunniste= ISBN ISBN 951-9269-78-9}}
'''Viitteet'''
{{Viitteet}}
{{Tynkä/Tähtitiede}}
| |||