Ero sivun ”Enklaavi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Enclave.svg|thumb|C on A:n enklaavi ja B:n eksklaavi.]]
[[Tiedosto:Exclave.svg|thumb|C on B:n eksklaavi, mutta ei A:n enklaavi, koska sillä on myös yhteistä rajaa D:n kanssa.]]
'''Enklaavi''' on maantieteen käsite, joka tarkoittaa hallinnollista aluetta tai sen osaa, joka on kokonaan tai suurimmaksi osaksi toisen vastaavan hallinnollisen alueen ympäröimä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://dictionary.reference.com/browse/enclave | Nimeke = enclave | Julkaisija = Dictionary.com | Viitattu = 13.8.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> '''Eksklaavi''' puolestaan on hallinnollisen alueen osa, joka on maantieteellisesti siitä erillinen ja toisen hallinnollisen alueen ympäröimä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://dictionary.reference.com/browse/exclave | Nimeke = exclave | Julkaisija = Dictionary.com | Viitattu = 13.8.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> Jos enklaavi on osa jotakin suurempaa kokonaisuutta, se on myös eksklaavi.
Enklaaveja ja eksklaaveja esiintyy hallinnollisen aluejaon eri tasoilla
Enklaavit ovat eräänlainen maanjaon kummajainen, ja niitä on olemassa historiallisista, [[politiikka|poliittisista]] sekä [[maantiede|maantieteellisistä]] syistä. Valtioiden tapauksessa ilmenee myös muunlaisia hankaluuksia esimerkiksi postimuodollisuuksissa, [[sähkö]]njakelussa ja kulkuoikeuksissa.
Rivi 9:
Esimerkkinä [[Kaliningradin alue]] Itämeren rannalla Baltiassa on Venäjän eksklaavi. [[Länsi-Berliini]] oli [[Itä-Saksa]]n ympäröimä enklaavi.
== Enklaavit ja eksklaavit Suomessa ==
{{Pääartikkeli|[[Reikäleipäkunta]]|[[Kuntaliitokset Suomessa ilman yhteistä rajaa]]|[[Isojako]]}}
Monet Suomen [[kaupunki|kaupungit]] ja [[kauppala]]t ovat aikaisemmin olleet enklaaveina niitä ympäröivän kunnan, ns. [[reikäleipäkunta|reikäleipäkunnan]] sisällä. Näiden kuntien nimi oli yleensä kaupungin nimen [[genetiivi]] + sana [[maalaiskunta]]. Viime vuosikymmeninä tehdyissä [[kuntaliitos Suomessa|kuntaliitoksissa]] sellaiset on kuitenkin tavallisesti liitetty kokonaan keskellä sijaitsevaan kaupunkiin.
Vanhastaan olemassa olleista enklaavin muodostavista kunnista on Suomessa jäljellä enää vain [[Kauniainen]], joka on enklaavina [[Espoo]]n sisällä. Toisen enklaavin Suomessa muodostaa [[Enonkoski]], josta tuli enklaavi, kun ensin vuonna 2009 [[Savonranta]] liitettiin [[Savonlinna]]an, ja ettei Savonrannan alueesta tällöin olisi tullut eksklaavia, liitettiin samalla kapea maastokaista Enonkosken pohjoisrajalta Savonlinnaan. Kun sitten Enonkosken eteläinen naapuri [[Kerimäki]] vuonna 2013 liitettiin myös Savonlinnaan, mutta Enonkoskea ei, jäi Enonkoski kokonaan Savonlinnan ympäröimäksi. Vastaavalla tavalla liitettiin [[Hattula]]sta vuonna 2009 kapea maakaistale, jotta [[Hämeenlinna]]an liitetyn [[Kalvola]]n alueesta ei olisi muodostunut eksklaavia. Hattulasta ei kuitenkaan tällöin tullut Hämeenlinnan enklaavia, koska sen rajanaapureina pohjoisessa olivat myös liitokseen osallistumattomat [[Valkeakoski]] ja [[Pälkäne]].
Kokonaisen entisen kunnan laajuinen eksklaavi muodostui vuonna 2013 entisen [[Vähäkyrö|Vähänkyrön]] kunnan alueesta, kun Vähänkyrön kunta liitettiin [[Vaasa]]an, eikä kunnilla ollut yhteistä rajaa, eikä osakuntaliitosta yhteisen rajan aikaansaamiseksi ryhdytty enää tässä tapauksessa toteuttamaan.
[[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomessa]], [[Masku]]n kunnalla on yhteensä kolme eksklaavia, joista yksi sijaitsee [[Nousiainen|Nousiaisten]] ja [[Rusko]]n rajalla, yksi Nousiaisten, Ruskon, [[Turku|Turun]], [[Aura (kunta)|Aura]]n, [[Pöytyä]]n ja [[Mynämäki|Mynämäen]] rajalla ja yksi on kokonaan Nousiaisten ympäröimä enklaavi. [[Kurjenrahkan kansallispuisto]] ulottuu kahdelle näistä alueista.
Supinkulma on [[Iitti|Iitin]] kunnasta erillään oleva
[[Pirkanmaa]]lla on myös pieni [[Ikaalinen|Ikaalisten]] kaupunkiin kuuluva hevosenkengän muotoinen [[Rukoneva]]n eksklaavi, joka on myös enklaavi, sillä se on kokonaan [[Parkano]]n ympäröimä. Alueen eteläosan läpi kulkee [[Haapamäki|Haapamäen]] ja [[Pori]]n välinen, osittain lakkautettu ja purettu [[Haapamäki–Pori-rata|rautatie]].
Rivi 27:
Paikoin historiallisten maanomistusolojen seurauksena tällaisia naapurikuntiin kuuluvia pieniä erillisiä alueita on voinut olla joidenkin kuntien sisällä runsaastikin, jopa huomattavia osia kumpienkin kuntien pinta-alasta. Näin on ollut [[isojako|isonjaon]] yhteydessä toimitetun metsämaiden jaon seurauksena esimerkiksi [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]] [[Mynämäki|Mynämäessä]], missä [[Mietoinen|Mietoisten]] kylien takamaametsät ovat pääosin sijainneet lukuisissa erillisissä palstoissa Mynämäen rajojen sisällä. Samantapainen on ollut tilanne myös [[Liminka|Limingan]] ja sen lähikuntien kesken [[Pohjois-Pohjanmaa]]lla.
[[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunnista Velkuan seurakunta liitettiin osaksi Naantalin seurakuntaa vuonna 2005 ilman yhteistä rajaa, joten siitä lähtien tuolloin vielä olemassa olleen, mutta vuonna 2009 [[Naantali]]in liitetyn [[Velkua]]n kunnan alue on ollut Naantalin seurakunnan eksklaavina. Hollolan seurakunnalla on vuodesta 2017 lähtien ollut eksklaavina [[Kuhmoinen]]-[[Padasjoki|Padasjoen]] kappeliseurakunnan alue, sillä väliin jää osa [[Asikkala]]n (seura)kuntaa.
== Katso myös ==
* [[Luettelo enklaaveista ja eksklaaveista]]
== Lähteet ==
{{Viitteet}}▼
▲{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
| |||