Ero sivun ”Mies vailla ominaisuuksia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
→‎Suomennos: selite-tietue
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
lis rakenne
Rivi 2:
 
''Mies vailla ominaisuuksia'' on alkujaan yli kaksituhatsivuinen [[Modernismi|modernistinen]] teos. Kirjan pääjuonne käsittelee vastavetoa, jota [[Itävalta-Unkari]]a kuvaavan Kakanian keisarikunnan virkamiehistö suunnittelee [[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnan]] [[Vilhelm II (Saksa)|Vilhelm II]]:n vallassaolon 30-vuotisjuhlallisuuksille. Tämä ”paralleeliaktioksi” kutsuttu näytös, jota suunnitellaan tietämättä muutaman kuukauden päästä alkavasta [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisestä maailmansodasta]], ei koskaan tunnu saavan järkevää muotoa.
__NOTOC__
 
Romaanissa on useita henkilöitä. Keskushahmo, ”mies vailla ominaisuuksia”, on 32-vuotias matemaatikko Ulrich, jota leimaa epäily kaikkia perinteisiä arvoja kohtaan. Muut henkilöt edustavat 1910-luvun Wienin eri sosiaalisia kerrostumia suurliikemiehistä ja valtiosihteereistä sisäkköihin ja palvelijoihin. Yksi henkilöistä on suursijoittaja ja intellektuelli Arnheim (jonka esikuva on todennäköisesti liikemies ja poliitikko [[Walther Rathenau]]). Romaani koostuu suurelta osin filosofisista keskusteluista, joissa pyritään perinteisen psykologisen toiminnan sijasta antamaan mahdollisimman tarkka muoto ajassa liikkuville ajatuksille ja aatteille.
 
Kirjallisuustutkija Klaus Amann määrittelee Musilin pyrkineen tekemään terävän analyysin aikansa todellisuudesta. Ensimmäisen maailmansodan lisäksi siinä heijastuvat anakronistisesti [[vuoden 1929 pörssiromahdus]] ja [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|natsipuolueen]] suosion kasvu. Musil pohtii loputtomiin vaihtoehtoisia, tuntemattomia näkökulmia tapahtumiin ja niiden taustoihin. Musil katsoo maailmaa psykologisesta näkökulmasta, jossa kaikki näkemykset ja näkökulmat ovat tilanteesta riippuvaisia ​​ja pohjimmiltaan vinoja. <ref>Amann 2007, S. 42. “Hänen liikkeenään on epäilys ja hänen pistonaan on kysymysmerkki, mikä merkitsee kirjoitetun jatkuvaa tarkistamista ja uusia lähtökohtia kirjoittamiselle.”</ref> Teoksen raaka-aineina olivat viittaukset Musilin omaan elämään, sanomalehtiuutiset sekä havainnot yhteiskunnasta, politiikasta ja kulttuurista. Hänen sosiaalisen ympäristönsä ihmiset heijastuvat teoksesta selvästi. Kirjoittaja syventää tekstiä esseemäisillä pohdiskeluilla aikansa henkisestä tilanteestatilasta ja yhteiskunnallisen kehityksen suunnasta.
 
Teos koostuu 180 luvusta, jotka ovat suhteellisen lyhyitä. Luvut on osittain otsikoitu vakiintuneella tavalla, jossa otsikko kuvaa luvun sisältöä, mutta osa otsikoista horjuttaa vakiintuneita käytäntöjä luodakseen tilaa muille asioille. Kirjoittaja näyttää otsikoinnilla pelaavan toisinaan peliä lukijoiden kanssa.
 
*Joskus otsikot ovat lakonisesti lyhyitä:
**5. Ulrich;
**8. Kakania;
**14. Nuoruudeystävät;
**18. Moosbrugger.
*Joskus he näyttävät melkein puheelta:
**7. Heikon tilansa johdosta Ulrich tulee saaneeksi uuden rakastetun;
**12. Nainen, jonka rakkauden Ulrich valloitti heidän keskusteltuaan urheilusta ja mystiikasta;
**13. Nerokkaan kilpahevosen avulla Ulrich kypsyy tietoiseksi ominaisuuksien puutteestaan.
*Sekoituksia asiallisista ja ironis-satiirisista otsikoista:
**22. Paralleeliaktio, vaikutusvaltaisen ja sanomatonta henkistä suloa uhkuvan naisen hahmossa, on valmis nielaisemaan Ulrichin;
**26. Sielun ja talouselämän yhdistäminen. Se mies, joka tähän pystyy, haluaa nauttia vanhan itävaltalaisen kulttuurin barokkisesta lumosta. Paralleeliaktiolle syntyy tällöin aate;
**28. Luku, jonka voi jättää väliin, jos ei anna erityistä arvoa ajattelemisen harrasteelle.
*Joskus kirjoittaja ilmaisee otsikolla epäilyä kontekstia kohtaan:
**43. Ulrichin ja suuren miehen ensimmäinen kohtaaminen. Maailmanhistoriassa ei tapahdu mitään järjetöntä, mutta Diotima esittää väitteen, että tosi Itävalta on yhtä kuin koko maailma;
**62. Myös itse maa, mutta nimenomaan Ulrich suosii esseismin utopiaa;
**99. Koskee puoliviisautta ja sen hedelmällistä toista puoliskoa; kahden aikakauden samankaltaisuutta, Jane-tädin rakastettavaa olemusta ja hullutusta nimeltä uusi aika.
 
Musilin romaanin henkisiä sukulaisia ovat muun muassa [[Hermann Broch]]in trilogia ''Unissakulkijat'' ja [[Marcel Proust]]in kirjasarja ''[[Kadonnutta aikaa etsimässä]]''.