Ero sivun ”Grafeeni” versioiden välillä

Grafeeni on yhden atomikerroksen paksuista mikroskooppista mehiläiskennoston poikkileikkausta muistuttavaa materiaalia. Grafeeni on erikoinen sp²-hybridisaationsa ja atomiensa koon takia. Nämä ominaisuudet mahdollistavat grafeenin erityisen vahvuuden sekä sähkön- ja lämmönjohtavuuden.<ref name=":1">[http://www.graphenea.com/pages/graphene-properties#.U3zPDHYvBPM Properties of Graphene] 2014 (englanniksi)</ref> Grafeenin hiili–hiili-sidoksen pituus on noin 0,142 nanometriä ja se kuljettaa elektroneja sähkövirtana häiriöittä nanometrien levyisissä johtimissa. Elektronien liike on suhteellisen vapaata.  Grafeeni ei ole myöskään kovin magneettinen. Teoriassa puhtaan grafeenisirun sähkönjohtavuus on noin sata kertaa nopeampaa kuin piijohteissa. Grafeeni on epävakaata pienessä koossa, käyristettynä tai rullattuna. Grafeeni tulee vakaaksi noin 24&nbsp;000 atomin kokoisena hiutaleena eristettynä ympäristöstään. Eristettynä grafeenin on mitattu olevan 200 kertaa terästä kestävämpää. Grafeeni on kierrätettävää ja myrkytöntä, joten sesillä voi korvata laitteissa myrkyllisiä metalleja, kuten kadmiumkadmiumia ja lyijylyijyä. Isompana lakanana grafeeni säilyy ehjänä ja se on lähes läpinäkyvää, ympäristöystävällistä materiaalia.<ref name="Paukku" />

Vuonna 2013 Euroopan unioni on päättänyt rahoittaa grafeenin tutkimusta yhteensä miljardilla eurolla tulevan kymmennenkymmenen vuoden aikana. Suomesta Graphene Flagship -hankkeessa ovat olleet alusta asti mukana Aalto-yliopistosta [[Kylmälaboratorio|O. V. Lounasmaa&nbsp;-laboratorio]] sekä Mikro- ja nanotekniikan laitos, VTT ja Nokia Research Center.<ref name="TjaT2">{{Lehtiviite|Julkaisu=Tekniikka&Talous -lehti |Numero = 2 |Ajankohta=2013 |Viitattu=11.5.2013}}</ref> Itä-Suomen yliopisto liittyi mukaan hankkeeseen vuonna 2015.