Ero sivun ”Radioaallot” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[File:Radio transmition diagram en.png|thumb|Äänen välittäminen radioaaltojen avulla. Kuvan keskellä olevat '[[Amplitudimodulaatio|amplitude-]] ja [[Taajuusmodulaatio|frequence modulation]]' ovat vaihtoehtoja - molemmat eivät kuulu samaan siirtotiehen. Modulointi tapahtuu lähetysasemalla; kuva visualisoi sitä, miltä radioaallot 'näyttävät' eri modulaatioilla.]]
'''Radioaallot''' ovat [[Sähkömagneettinen aalto|sähkömagneettisia aaltoja]], joiden [[Sähkömagneettinen spektri|taajuus]]spektri on määrittelijästä riippuen 30–{{Luku|3000||}} [[hertsi]]stä noin 300–{{Luku|3000|gigahertsiin}} ja [[aallonpituus]] yhdestä millimetristä kymmeniin tuhansiin kilometreihin.<ref name="stuk" /> Periaatteessa radioaaltoja ovat kaikki tätäkin pidemmät (pienitaajuisemmat) sähkömagneettiset aallot.<ref name="mpkk" />{{rp|40}}
Radioaallot eivät ole vain ihmisen tuottamia radiolähetysten lähetysaaltoja, sillä radioaaltoja on ympärillämme myös luonnostaan; kaikki kappaleet, joiden lämpötila on [[Absoluuttinen nollapiste|absoluuttista nollapistettä]] korkeampi, emitoi radioaaltoja.<ref name="mpkk" />{{rp|40}} Katso; [[mustan kappaleen säteily]].
Luonnolliset säteilylähteet, kuten [[salamat]], [[Aurinko]] ja [[pulsari]]t – kuten myös ihmiskeho – tuottavat radiotaajuusalueen sähkömagneettista säteilyä.<ref name="mpkk" /><ref name="eb.astro" /><ref name="stuk" />
Sähkömagneettisen säteilyn energia on suoraan verrannollinen säteilyn taajuuteen, ja kääntäen verrannollinen aallonpituuteen. Yksittäisen säteilykvantin — eli [[Fotoni|fotonin]] — energia on tyhjiössä vakio.
Kuiva ilma on radioaalloille käytännössä tyhjiöön verrattava väliaine. Tyhjiössä [[Sähkömagneettinen kenttä|sähkömagneettisen kentän]] energia jakautuu tasan magneetti- ja sähkökentän kesken. Se mikä ei ole vakio, on säteilyn intensiteetti, eli pinta-alayksikölle osuvien kvanttien määrä aikayksikössä. Intensiteetti määritellään yleensä yhden neliömetrin alalle
<ref name="mpkk" />{{rp|42}}
Energia: {{nowrap|E = h '''·''' f}}, jossa h on [[Planckin vakio]] 6,626196 '''·''' 10<sup>-34</sup> [[Joulesekunti|Js]] ja f on [[taajuus]]. Kvantilla on myös [[liikemäärämomentti]] p, joka on yhtä kuin h ÷ aallonpituus.<ref name="mpkk" />{{rp|42, 45}}
Sähkömagneettinen aalto — radioaalto — hidastaa kulkuaan väliaineessa, jolloin samalla sen aallonpituus lyhenee ja taajuus kasvaa. Sähkömagneettisen aallon nopeus väliaineessa riippuu väliaineen suhteellisesta [[Permeabiliteetti|permeabiliteetista]] ja suhteellisesta [[Permitiivisyys|permittiivisyydestä]]. [[Koaksiaalikaapeli]]ssa nopeus hidastuu noin 2/3:saan.<ref name="mpkk" />{{rp|43}}
Sähkömagneettisen aallon nopeus tyhjiössä on yhtä kuin [[valonnopeus]], eli {{nowrap|299 792 458 m/s}}. Likiarvo {{nowrap|300 000 000 m/s}} on riittävä useimmissa tapauksissa. Aallonpituus saadaan jakamalla nopeus taajuudella. 300 MHz:n aallonpituus, on yksi metri; {{nowrap|300 ÷ 300 MHz = 1 m}}. Taajuuden yksikkö [[Hertsi]] (Hz) on 'aaltoa'/sekunti. Kun jaamme 300 taajuudella megahertseissä, saamme aallinpituuden suoraan metreinä.<ref name="mpkk" />{{rp|43}}
== Historia ==
| |||