Wikipedia

Ero sivun ”Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkaus 2010” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p fix
kh ym.
Rivi 3:
[[Tiedosto:Eyjafjallajökull volcanic ash composite.png|thumb|Tuhkapiven leviäminen 14-25.4.2010 välisenä aikana]]
 
'''Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkaus 2010''' oli [[Islanti|Islannissa]] sijaitsevan [[Eyjafjallajökull]]-[[jäätikkö|jäätikön]] alla olevan [[tulivuori|tulivuoren]] purkaus, joka alkoi maaliskuussa 2010 ja jonka ilmoitettiin päättyneen lokakuuhun 2010 mennessä. Alue oli ollut [[seismologia|seismisesti]] yhtäjaksoisesti aktiivinen tammikuusta 2010 lähtien. Samalla odotettiin myös viereisen [[Katla]]n purkautuvan. Tulivuorilla on taipumus aktivoitua samoihin aikoihin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kauhanen, Anna-Liina | Otsikko = Tulivuorenpurkaus voimistuu Islannissa | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 26.3.2010 | Sivut = B3 | Julkaisija = Sanoma News Oy}}</ref> Huhtikuussa 2010 alkoi purkauksen voimakkaampi vaihe, jossa tulivuori syöksi tuhkaa noin 8,5 kilometrin korkeuteen useiden päivien ajan.<ref name="YLE"/> [[Ilmakehä]]än levinneen tuhkapilven vuoksi [[Suomi|Suomen]] ja useimpien muiden [[Eurooppa|Euroopan]] maiden [[ilmatila]] suljettiin kokonaan tai osittain, ja kymmeniä tuhansia lentoja jouduttiin peruuttamaan. Lähes koko Euroopan lentoliikenne pysäytettiin tilapäisesti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tuhkapilvet+vaikuttivat+jopa+5%C2%A0000+lentoon+Euroopassa/1135256097149 | Nimeke = Frankfurtin lentokenttä suljettiin – Ruotsi availee ilmatilaansa | Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 14.4.2010 | Julkaisija = Sanoma News Oy | Viitattu = 20.4.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/teksti/teemat/tuhkapilvi/2010/04/jopa_17_000_lentoa_peruuntui_perjantaina_euroopassa_1609860.html | Nimeke = Jopa 17 000 lentoa peruuntui perjantaina Euroopassa | Julkaisu = YLE Uutiset | Ajankohta = 16.4.2010 | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 20.4.2010}}</ref><ref name=":0">Vainikka, Joni (2010). Plumes and paths: The Eyjafjallajökull eruption and airspace dependencies. ''Nordia Geographical Publications''. 39: 1, 3-14.</ref> Useita satoja Eyjafjallajökullin lähialueiden asukkaita [[evakuointi|evakuoitiin]] jäätikön sulamisen aiheuttaman [[jökulhlaupjäätikköjokitulva]]inn alta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2050952 | Nimeke = Satoja evakuoitu tulivuoren purkauksen takia Islannissa | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 21.03.2010 | Julkaisija = Sanoma News Oy | Viitattu = 20.4.2010}}</ref>
 
==Maaliskuussa alkanut purkaus==
Purkaus alkoi 22. maaliskuuta 2010. Tulivuori onoli ollut lepotilassa vuosista 1821–1823 lähtien. Se sijaitsee 20 kilometriä Katla-tulivuoresta länteen ja noin 100 kilometriä [[Reykjavík|Reykjavik]]ista itään.<ref>Tuhkapilvi Euroopan yllä, HS 17.4.2010 A6</ref>
 
==Huhtikuussa alkanut purkaus==
Lyhyen tauon jälkeen tulivuori alkoi uudestaan purkautua 14. huhtikuuta 2010. Purkauksessa syntyi tuhkapilvi nousi jopa 11 kilometrin korkeuteen. Jään alla tulivuoren huipulla oli 2kahden kilometrin rako, josta purkautui [[magma]]a. Se reagoi jään kanssa aiheuttaen tuhka- ja höyrypatsaan.<ref name="YLE">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/teemat/tuhkapilvi/2010/04/tulivuoren_hiipumisesta_ei_viela_merkkeja_1613251.html | Nimeke = Tulivuoren hiipumisesta ei vielä merkkejä | Julkaisu = YLE Uutiset | Ajankohta = 17.4.2010 | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 20.4.2010}}</ref>
 
Huhtikuun 19. päivänä purkaus alkoi osoittaa laantumisen merkkejä, tuhkapatsaan ollessa enää 2 kilometrin korkuinen. Purkaus jatkui kesäkuuhun 2010 hiipuen vähitellen.
 
===Tuhkapilvi===
Tuulet kuljettivat purkauksesta syntyneen tuhkapilven ensin Britteinsaarille ja Pohjoismaihin, sitten kaikkialle keskiKeski- ja itäItä-Eurooppaan. Purkauksen jatkuessa voimakkaana useita päiviä myös tuhkapilvi jatkoi leviämistään.
 
====Vaikutukset lentoliikenteeseen====
[[Kuva:Helsinki-Vantaa departures board 2010-04-18.jpg|thumb|left|Helsinki-VantaaVantaan lentoasema 18. huhtikuuta kaikki lennot peruttuina]]
[[Kuva:Travel crisis in Europe 2010.png|thumb|left|Lentokieltoalue 18. huhtikuuta 2010. Punaisella merkityissä oli täydellinen lentokielto.]]
 
Tuhkapilvi aiheutti uhkan lentoturvallisuudelle, sillä tuhka saattaa pysäyttää tai jopa tuhota lentokoneiden moottorit. Lisäksi se haittaa näkyvyyttä ja voi olla terveysriski hengitysilmaan joutuessaan. Tämän vuoksi ilmatila ja lentokentät suljettiin kokonaan tai osittain useaksi päiväksi lähes kaikissa Euroopan maissa. Vain eteläisimmässä Euroopassa, kuten Portugalissa, Kreikassa ja Turkissa, vältyttiin kokonaan lentokielloilta. Suomessa kaikki lentokentät ja koko ilmatila suljettiin torstain 15. huhtikuuta aikana, viimeisenä [[Helsinki-Vantaan lentoasema]] puoliltaöin. Maanantaina 19. huhtikuuta Norjan ja Ruotsin ilmatila oli pystytty avaamaan; myös Helsingin, Turun ja Tampereen lentokentät avattiin muutamaksi tunniksi, mutta suljettiin sitten jälleen.
 
Tuhkan vaikutusta lentokoneisiin tutkittiin lentokiellon aikana tehdyillä yksittäisillä koelennoilla. Suomen puolustusvoimien [[F-18 Hornet]]-hävittäjiä oli käytettykäytettiin harjoituslennolla 15. huhtikuuta ja moottoreiden imuaukoissa havaittiin perunajauhomaista vulkaanista tuhkapölyä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010041611489346_uu.shtml | Nimeke = Hornetien moottorit tuhkassa | Julkaisu = iltalehti.fi | Ajankohta = 16.4.2010 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Iltalehti | Viitattu = 20.4.2010}}</ref> Myöhemmin amerikkalainen hävittäjälentokone oli saanut vaurioita moottoriinsa lennettyään tuhkapilven läpi. Sen sijaan kaupallisten lentoyhtiöiden tekemät koelennot sujuivat ongelmitta, eikä vaurioita moottoreissa havaittu. Ilmailuviranomaisia alettiinkin syyttää hätävarjelun liioittelusta ja painostaa avaamaan ilmatila. Euroopan liikenneministerit pitivät hätäkokouksen videoneuvotteluna maanantaina 19. huhtikuuta. Tämän jälkeen lentokieltoja lievennettiin jonkin verran. Noin viikon kuluttua lentokieltojen alkamisesta oli tuhka hälvennyt ja purkaus vaimentunut sen verran, että lentokiellot voitiin pääosin purkaa ja lentoliikenne alkoi normalisoitua<ref name=":0" />.
 
Tunnetaan tapauksia, joissa tulivuoren tuhkapilveen lentäminen on aiheuttanut vaaratilanteita moottorien sammumisen vuoksi, ainakin [[KLM]]:n lento 867 Amsterdamista Tokioon [[Boeing 747]]:llä 15. joulukuuta 1989 [[Alaska]]n [[Mount Redoubt]]in purkautumisen yhteydessä ja [[British Airways]]:n lento 9 Lontoosta Aucklandiin Boeing 747:llä 24. kesäkuuta 1982 [[Jaava]]lla sijaitsevan [[Galunggung]]in purkautumisen yhteydessä. Näissä tapauksissa suoritettiin onnistuneet hätälaskut [[Anchorage]]en ja [[Jakarta]]an.<ref>http://www.nytimes.com/1989/12/16/us/jet-lands-safely-after-engines-stop-in-flight-through-volcanic-ash.html</ref>
Rivi 28:
====Lentokiellon aiheuttamat ongelmat====
 
[[Kuva:Ashcloud.png|thumb|Vasemmalla taivas 18.4.2010 huhtikuuta lentokiellon aikana ja 29.04.2010 huhtikuuta kun liikenne on palautunut. KuvaKuvat on otettu Saksan Würzburgista.]]
 
Poikkeuksellisen laaja lentokielto aiheutti monenlaisia ongelmia miljoonille ihmisille. Lukuisat turistit jäivät loukkuun lomakohteisiin tai eivät päässeet lainkaan matkalle. Lentokiellon pitkittyessä jotkut matkanjärjestäjät kotiuttivat lomalaisia maateitse. Hotellit, junat, bussit ja laivat ruuhkautuivat pahoin ja vuokra-autot loppuivat vuokraamoista kesken<ref name=":0" />. Lentoterminaaleihin jäi monin paikoin loukkuun ihmisiä, joilla ei ollut matkustusoikeutta [[Schengenin sopimus|Schengen]]-alueella; Helsinki-Vantaalla jaettiin väliaikaisia Schengen-viisumeita, jotta ihmiset pääsisivät jatkamaan matkaansa. Monet arvovieraat eivät päässeet tärkeisiin tapahtumiin, esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti [[Barack Obama]] ei päässyt Puolan presidentin [[Lech KaczynskiKaczyński]]n hautajaisiin, ja Yhdysvaltain ulkoministeri [[Hillary Clinton]]in Suomen-vierailu peruuntui. Kolme suomalaista ministeriä joutui tekemään päiviä kestävän matkan Euroopan halki kotimaahanSuomeen maa- ja meriteitse.{{lähde||lokakuu 2021}}
 
====Kustannukset====
Ilmatilan sulkeminen aiheutti miljoonatappiot lentoyhtiöille. Pelkästään Finnairin tappiot olivat noin kaksi miljoonaa euroa päivässä.{{lähde||lokakuu 2021}}
 
Yleisenä tapana on, että matkavakuutus ei korvaa matkustajille lentojen peruuntumisesta aiheutuvia kustannuksia, koska peruutusten syy on [[Forceforce majeure]] -tyyppinen tilanne: yllättävä luonnonilmiö ja viranomaisten määräämä lentokielto. Pääsääntöisesti korvausta saa vain siinä tapauksessa, että myöhästyy jatkolennolta. ''Valmismatkan'' hinnan voi saada kokonaisuudessaan matkatoimistosta, jos matkalle lähtö viivästyy yli 30 tuntia, eikä löydy mahdollisuutta siirtää matkaa myöhemmäksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://mtv3.mobi/uutiset/uutiset/kotimaa/2010/04/1101322.xml?p=3 | Nimeke = Matkavakuutus korvaa osan tuhkaongelmista | Julkaisu = MTV3.fi | Ajankohta = 16.4.2010 | Julkaisija = MTV Oy | Viitattu = 20.4.2010}}</ref>
 
Kuluttajaviranomaiset ovat korostaneet, että lentoyhtiöillä on EU-säädökseen perustuva korvaus- ja huolenpitovelvollisuus matkustajista, joiden matka on viivästynyt tai peruuntunut.{{lähde||lokakuu 2021}}
 
===Kronologia===
Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkauksen [[Ajanlasku|kronologia]] vuonna 2010:<ref name=geo>{{Lehtiviite | Otsikko = Geologit ennustavat Islantiin useita uusia purkauksia | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 18.4.2010 | Sivut = A6 | Julkaisija = Sanoma News Oy}}</ref>
 
* 14.4.2010 huhtikuuta klo 2: purkauksenPurkauksen dramaattinen vaihe alkoi
* 15.4.2010 huhtikuuta: Oslon, Brysselin, Amsterdamin ja HelsinginHelsinki–Vantaan lentokenttälentokentät suljettiin
* 16.4.2010 huhtikuuta: Pohjois-Euroopan kentistä suurin osa suljettu
* 17.4.2010 huhtikuuta: 16 &nbsp;000 lentoa Euroopan 22 &nbsp;000 lennosta peruttiin
* 18.4.2010 huhtikuuta: Koko alppien pohjoispuolinen Eurooppa suljettu lentoliikenteeltä
* 19.4.2010 huhtikuuta: EU:n liikenneministerit päättävät lentorajoitusten lieventämisestä. Ruotsi ja Norja avaavat ilmatilan, Etelä-Suomen kentät väliaikaisesti auki
* 20.4.2010 huhtikuuta: Purkaus alkaa sylkeä laavaa tuhkan sijaan. Suomi sallii ylilennot
* 21.4.2010 huhtikuuta: Lontoon ja Pariisin suuret kentät avataan, tuhkapilvi hälvenemässä ja painottumassa Atlantille.
* 23.4.2010 huhtikuuta: Suomen ja Euroopan ilmatila lähes kokonaan auki. Lentosumaa puretaan. Matkustajien lennoille ottamisen järjestys aiheuttaa närää pitkään lentoa odottaneissa.
* 24.4.2010 huhtikuuta: Lentorajoitukset on purettu eikä uusia rajoituksia ole toistaiseksi näköpiirissä. Tuhkaa purkautuu yhä, mutta vähemmässä määrin kuin aikaisemmin.
* 8.5.2010 toukokuuta: Uusi sakeamman tuhkan purkausvaihe. Uusia lentorajoituksia mm. Irlannissa ja Espanjassa sekä Atlantin yllä.
* 10.5.2010 toukokuuta: Tuhkapilvi 5–6&nbsp;km:n korkeudessa. Useimmat lentokentät avattu, paitsi joitain Etelä-Atlantilla
* 12.5.2010 toukokuuta: Tuhkapilvi 4–5&nbsp;km:n korkeudessa
* 16.5.2010 toukokuuta: Tuhkapilvi 7–9&nbsp;km:n korkeudessa
* 17.5.2010 toukokuuta: Joitain Englannin lentokenttiä suljettiin.
* 19.5.2010 toukokuuta: Tuhkapilvi 5–6&nbsp;km:n korkeudessa
* 21.5.2010:nnen toukokuuta jälkeen tulivuoresta ei enää nouse tuhkapilviä korkealle ilmakehään
* 23. kesäkuuta 2010,: Eyjafjallajökullin tulivuoren aktiivisuus on vähentynyt satunnaisiin tuhkapurkauksiin, jotka eivät nouse kuin muutamia kymmeniä metrejä.
 
Lokakuussa 2010, Ármann Höskuldsson (University[[Islannin ofyliopisto|Islannin Icelandyliopiston]] Institutemaantieteellisestä of Earth Sciences)instituutista sanoi purkauksen olevan virallisesti ohi, vaikkakin alue on yhä aktiivinen ja voi purkautua uudestaan.<ref>[http://icelandreview.com/icelandreview/daily_news/?cat_id=16539&ew_0_a_id=369471 Purkaus on ohi] 27.10.2010 Viitattu 3.3.2011</ref>
 
==Tulivuoret Islannissa==
Rivi 67:
 
== Vaikutus ilmastoon ==
Ilmatieteen laitoksen professori Veli-Matti Kermisen mukaan purkauksella ei ole [[Pinatubo]]n (1991) 35&nbsp;km:n korkeuteen purkautunutta tuhkaa vastaavaa ilmastovaikutusta. Pinatubon tulivuorenpurkaus laski pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilaa ½°Cpuoli celsiusastetta useita kuukausia. Ilmastovaikutus edellyttää voimakasta yli 10&nbsp;km:nkymmenen kilometrin korkeuteen yltävää purkausta, jolloin stratosfäärin lisääntyneet rikkiyhdisteet heijastavat valoa.<ref name=ilmasto>{{Lehtiviite | Otsikko = Purkauksen vaikutus ilmastoon on mitätön | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 17.4.2010 | Sivut = A4}}</ref>▼
 
▲Ilmatieteen laitoksen professori Veli-Matti Kermisen mukaan purkauksella ei ole [[Pinatubo]]n (1991) 35&nbsp;km:n korkeuteen purkautunutta tuhkaa vastaavaa ilmastovaikutusta. Pinatubon tulivuorenpurkaus laski pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilaa ½°C useita kuukausia. Ilmastovaikutus edellyttää voimakasta yli 10&nbsp;km:n korkeuteen yltävää purkausta, jolloin stratosfäärin lisääntyneet rikkiyhdisteet heijastavat valoa.<ref name=ilmasto>{{Lehtiviite | Otsikko = Purkauksen vaikutus ilmastoon on mitätön | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 17.4.2010 | Sivut = A4}}</ref>
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Eyjafjallajökullin_tulivuorenpurkaus_2010”