Ero sivun ”Mikkelin panttivankidraama” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 7:
Tapahtumat lähtivät liikkeelle perjantaina 8. elokuuta 1986 noin kello 13.40. Helsingin [[Jakomäki|Jakomäessä]], osoitteessa Jakomäenkuja 1, sijainneeseen [[Kansallis-Osake-Pankki|Kansallis-Osake-Pankin]] konttoriin astui huppupäinen mies, jolla oli mukanaan katkaistu haulikko ja noin 10 kilogrammaa [[dynamiitti]]a sisältänyt räjähdysainepanos. Dynamiitin mies oli varastanut läheiseltä louhintatyömaalta. Ryöstäjä esiintyi koko tilanteen ajan erittäin hermostuneesti.
 
Ryöstäjä otti [[panttivanki|panttivangeikseen]] pankkihuoneistossa olleet 12 henkilöä. Näistä hän kuitenkin pian vapautti yhden, koska tämä sai tilanteen aikana sairauskohtauksen. Ryöstäjä vaati suuren summan – 2,5 miljoonaa markkaa – rahaa, auton ja mahdollisuuden poistua esteettömästi. Pankinjohtaja hälytti [[Poliisi|poliisin]], joka saapui paikalleJakomäkeen pankin edustalle kello 13.50 ja piiritti pankkikonttorin. JohtajaRyöstäjä ei missään vaihessa itse keskustellut viranomaisten kanssa, vaan esitti vaatimuksensa pankinjohtajan tai pankkivirkailijoiden välityksellä. Pankinjohtaja varoitti poliisia yrittämästä sisälle, koska ryöstäjä oli uhannut surmata panttivankinsa ja räjäyttää dynamiittipanoksensa. Panos oli niin suuri, että se olisi räjähtäessään voinut tuhota koko rakennuksen. Koska pankkikonttori oli [[kerrostalo]]n alakerrassa, poliisi alkoi evakuoida talon asukkaita.
 
Viranomaiset pitivät tilannetta alusta alkaen erittäin vaarallisena, joten paikalle kutsuttiin poliisin erikoisryhmä, ns. [[Karhu-ryhmä]]. Myös KOP:n pääjohtaja [[Jaakko Lassila]] kävi tapahtumapaikalla. Koska ryöstäjä oli ilmoittanut poistuvansa pankista, jos hänen asettamansa ehdot täytetään, katsottiin parhaaksi suostua niihin. Poliisi toimitti paikalle noin miljoona markkaa sisältävän salkun ja, auton, käsirautoja sekä huovan. Kaappaaja ei kuitenkaan kelpuuttanut autoa ilmeisesti siksi, että poliisi oli ''Helsingin Sanomien'' saamien tietojen mukaan virityttänyt [[Veho|Vehon]] avulla kyseisen Mersun jäämään tielle ilmeisenä tarkoituksenaan yrittää pidättää kaappaaja. Tällä välin poliisi oli määrännyt [[Helsinki-Vantaan lentoasema]]n hälytystilaan siltä varalta, että kaappaaja pyrkisi sen kautta pois maasta.
 
Noin kello 19.55 ryöstäjä siirtyi aseidensa, rahasalkun ja kolmen panttivankinsa – yhden miesasiakkaan ja kahden naispuolisen pankkivirkailijan – kanssa pankin edustalle tuotuun pankinjohtajan [[Volkswagen Passat]] -henkilöautoon (MTV:n Kymmenen uutiset 8. elokuuta 1986 julkaisi kuvan kyseisestä valkoisesta autosta, jonka rekisterinumero oli ARL-605). Ryöstäjä oli ajoneuvoon siirtyessään suojautunut läpinäkymättömillä huovilla panttivangit ympärillään, koska hän aavisti poliisien yrittävän tässä vaiheessa ampua hänet. Kaappaaja pakotti miehen kuljettajaksi ja asettui itse naisten väliin auton takaistuimelle. Auto siirtyi poliisisaattueen seuraamana [[Lahdenväylä]]lle ja lähti ajamaan sitä pitkin kohti pohjoista. Kun tilanne pankissa oli ohi, poliisi vapautti siellä vielä olleet kahdeksan panttivankia ja päästi evakuoidut talon asukkaat palaamaan koteihinsa.
 
== Tapahtumat Mikkelissä ==
Rivi 17:
Ryöstäjän auto eteni [[valtatie 4]]:llä kovaa vauhtia kohti [[Lahti|Lahtea]]. [[Mäntsälä]]n kohdalla auto kääntyi ympäri ja lähti takaisin kohti Helsinkiä, mutta se kääntyi [[Kerava]]n kohdalla jälleen pohjoiseen. Tämän jälkeen auto kääntyi Lahden ja [[Heinola]]n ohitettuaan [[Heinolan mlk]]:n [[Lusi]]ssa [[valtatie 5]]:lle kohti [[Mikkeli]]ä.
 
Pakoauto saapui Mikkeliin lauantain puolella noin kello yksi. Kymmenen minuutin päämäärättömältä tuntuneen kiertelyn jälkeen kaappaaja käski pysäyttää auton torin laitaan Maaherrankadulle aivan [[Mikkelin lääninhallituksen talo]]n seinustalle. Poliisi piiritti auton välittömästi. Kaappaaja esitti nyt uudet vaatimukset: toinen auto ja vapaa poistuminen paikalta. Neuvotteluja käytiin panttivankien välityksellä, sillä kaappari ei halunnut suoraan neuvotella poliisien kanssa. Neuvottelut jumiutuivat, koska poliisi vaati ensin panttivankien vapauttamista ennen vaatimuksiin suostumista.
 
Neuvottelut poliisin ja kaappaajan välillä kestivät lähes kaksi ja puoli tuntia, kunnes tilanne kiristyi noin kello 3.30. Silloin kaappaaja ilmoitti haluavansa lähteä liikkeelle, ja hän käski siirtää eteen ajetut poliisiautot pois tieltä. Tilannetta Helsingistä [[Pasilan poliisitalo]]sta johtanut [[poliisiylijohtaja]] [[Olli Urponen]] antoi käskyn, että kaappaajan tulee saada poistua paikalta, mutta jostakin syystä tämä käsky ei kulkenut ajoissa perille asti.
 
Kaappaajan uhattua räjäyttää auton poliisi kehotti panttivankeja poistumaan autosta, ja molemmat naiset noudattivatkin kehotusta. Välittömästi tämän jälkeen poliisit yrittivät ampua kaappaajan, mutta tämä ehti laukaista dynamiittipanoksensa. Seurasi voimakas räjähdys, jonka aiheuttama paineaalto kaatoi lähellä olleet ihmiset maahan, vaurioitti pahoin lääninhallituksen taloa ja rikkoi myös kauempana olleiden rakennusten ikkunoita. Kello oli tällöin 3.50. Sekä kaappaaja että miespanttivanki saivat surmansa. Yhdeksän poliisimiestä loukkaantui, kaksi heistä vakavasti. Auton- ja ruumiinosia sekä ryöstösaalista sinkoutui laajalle alueelle.