Wikipedia

Ero sivun ”Radiotaajuusalueet” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎ITU:n määritys: "ITU:n määritys" -taulu uusiksi
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
Viitteiden siirto
Rivi 5:
Radiotaajuuksien ominaisuudet muuttuvat [[Taajuus|taajuuden]] mukaan; eri taajuusalueet sopivat paremmin tiettyyn käyttöön kuin toiset eivät.
 
Radiotaajuusalueen käytön kansainväliselle sopimiselle on tarpeensa, sillä [[radioaallot]] eivät kunnioita valtioiden rajoja. Lisäksi kaupalliset tuotteet, kuten [[Radiovastaanotin|radiovastaanottimet]] ja [[Matkapuhelin|matkapuhelimet]] ovat maailmanlaajuisesti paremmin yhteensopivia (jota ne eivät nyt vielä täysin ole), milloin taajuuksien käytöstä on mahdollisimman laaja konsensus<ref name="ITU.about" />{{Verkkoviite.
|Osoite= https://www.itu.int/en/about/Pages/default.aspx
|Nimike= About ITU
|Lainaus= [ITU] is the United Nations specialized agency for information and communication technologies ... we allocate global radio spectrum
|Viitattu= 6.10.2021}}</ref>.
 
[[Kansainvälinen televiestintäliitto]] (ITU) on [[YK]]:n alainen [[televiestintäverkko]]ja ja -[[televiestintäpalvelu|palveluja]] kansainvälisesti koordinoiva järjestö. ITU:n tehtäviin kuuluu [[Radiotaajuus|radiotaajuuksien]] jakaminen ({{k-en|allocation}}).<ref name="ITU.about" />
 
ITU:n lisäksi muutkin tahot, kuten EU, [[IEEE]]<ref name="ieee" />, [[NATO]] ja valtiot ovat halunneet antaa omia määrityksiä radiotaajuuksien ryhmittelystä ja ryhmien käyttötarkoituksesta. Jako ja käyttöaiheet määritellään lopullisesti valtioiden välisissä sopimuksissa ja niiden omassa lainsäädännössä.
ITU:n lisäksi muutkin tahot, kuten EU, [[IEEE]]<ref name="ieee">
{{Verkkoviite
|Osoite= https://ieeexplore.ieee.org/document/8999849
|DOI: 10.1109/IEEESTD.2020.8999849.
|Nimike= "IEEE Standard Letter Designations for Radar-Frequency Bands," in IEEE Std 521-2019 (Revision of IEEE Std 521-2002) , vol., no., pp.1-15, 14 Feb. 2020, doi: 10.1109/IEEESTD.2020.8999849.
|Julkaistu= 2020-02-14
|Viitattu= 6.10.2021
}}
</ref>, [[NATO]] ja valtiot ovat halunneet antaa omia määrityksiä radiotaajuuksien ryhmittelystä ja ryhmien käyttötarkoituksesta. Jako ja käyttöaiheet määritellään lopullisesti valtioiden välisissä sopimuksissa ja niiden omassa lainsäädännössä.
 
=== Eri määrittelyjen vertailua ===
Rivi 194 ⟶ 182:
 
 
* [[Alimillimetrisäteily]] 300–3&nbsp;000&nbsp;GHz<ref name="kusky">{{Kirjaviite | Tekijä = Timothy M. Kusky & Katherine E. Cullen| Nimeke = Encyclopedia of Earth and Space Science| Kappale = | Sivu = 650| Selite = | Julkaisija = Infobase Publishing | Vuosi = 2010| Tunniste = ISBN 9781438128597 | Viitattu = 16.4.2014| Kieli = {{en}}}}</ref>
* TLF ({{k-en|tremendously low frequency}}) 0-3&nbsp;Hz.<ref name="aero" />[http://astro.vaporia.com/start/tlf.html tremendously low frequency
(TLF)]{{en}}</ref>
 
== ITU:n määritys ==
Rivi 240 ⟶ 227:
{{Pääartikkeli|[[ELF (taajuusalue)|ELF]]}}
 
ELF (erittäin matala taajuus<ref name="amk" />, äärimmäisen pitkät aallot<ref name="jk" />, {{k-en|Extremely low frequency}}<ref name="ITU.term" />) on [[Kansainvälinen televiestintäliitto|Kansainvälisen televiestintäliiton]] (ITU) termi [[Radiotaajuusalueet|radiotaajuusalue]]elle, joka kattaa 3&nbsp;Hz–30&nbsp;[[Hz]]:n [[radioaallot]] ([[Aallonpituus|aallopituusalue]] 10&nbsp;000–100&nbsp;000&nbsp;km; '<nowiki />''äärimmäisen pitkät aallot''<nowiki />')<ref name="ITU.term"/><ref name="malaric28" /> sanoista 'Extremely low frequency' ({{k-fi|erittäin matala taajuus}}).<ref name="ITU.term" />
ELF (erittäin matala taajuus<ref name="amk">{{Verkkoviite
|Osoite= http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120917843
|Nimike= VLF- ja ELF-aaltojen mittaaminen ja käyttökohteet
|Tekijä= Kovrigin, Alexandr
|Tiedostomuoto= PDF
|Viitattu= 5.10.2021
}}</ref>, äärimmäisen pitkät aallot<ref name="jk">{{Verkkoviite
|Osoite= https://jkorpela.fi/smag.html
|Nimike= Sähkömagneettinen spektri
|Tekijä= J. Korpela
|Viitattu= 5.10.2021
}}</ref>, {{k-en|Extremely low frequency}}<ref name="ITU.term">{{Verkkoviite
|Osoite= https://www.itu.int/rec/R-REC-V.431/recommendation.asp?lang=en&parent=R-REC-V.431-8-201508-I
|Nimike= Nomenclature of the frequency and wavelength bands used in telecommunications
|Kieli= {{en}}
|Ajankohta= 8/2015
|Viitattu= 5.10.2021
}}</ref>) on [[Kansainvälinen televiestintäliitto|Kansainvälisen televiestintäliiton]] (ITU) termi [[Radiotaajuusalueet|radiotaajuusalue]]elle, joka kattaa 3&nbsp;Hz–30&nbsp;[[Hz]]:n [[radioaallot]] ([[Aallonpituus|aallopituusalue]] 10&nbsp;000–100&nbsp;000&nbsp;km; '<nowiki />''äärimmäisen pitkät aallot''<nowiki />')<ref name="ITU.term"/><ref name="malaric28">{{Kirjaviite
|Tekijä= Kresimir Malaric
|Nimeke= EMI Protection for Communication Systems
|Sivu= 28
|Julkaisija= Artech House
|Vuosi= 2009
|Tunniste= ISBN 9781596933149
|Viitattu= 5.10.2021
|Kieli= {{en}}
}}</ref>.
ELF on [[akronyymi]] englannin kielen sanoista 'Extremely low frequency' ({{k-fi|erittäin matala taajuus}}).<ref name="ITU.term" />
 
ELF-aallot etenevät [[pinta-aalto]]na useita tuhansia kilometrejä. Niitä käytetään pääasiassa sotilaallisiin tarkoituksiin, joissa niillä on kaksi etua: ne tunkeutuvat kohtuullisesti veteen ja toiseksi [[Ydinräjähdyksen vaikutukset|ydin­räjähdykset]] ilmakehässä eivät häiritse kyseessä olevia yhteyksiä. Näistä syistä ne sopivat erittäin hyvin strategisten [[ydinsukellusvene]]iden yhteysvälineiksi. Ongelmia ovat pieni tiedonsiirtokapasiteetti ja suuret antennit ([[aallonpituus]]alue 10&nbsp;000–100&nbsp;000&nbsp;km).
Rivi 287 ⟶ 247:
{{Pääartikkeli|[[VLF (taajuusalue)|VLF]]}}
 
VLF-aaltojen (''very low frequency'', hyvin pienet taajuudet) aallonpituus on välillä 10–100 kilometriä.<ref name="käsikirja">{{Kirjaviite | Tekijä=Viestiupseeriyhdistys ry:n hallitus | Nimeke =Viestimies, 12. painos | Sivu=412 | Selite=pääasiassa varusmiehille ja opetusupseereille tarkoitettu sotilasviestitoiminnan käsikirja | Julkaisupaikka=Mikkeli, Länsi-Savo Oy | Julkaisija=Viestiupseeriyhdistys | Vuosi=1980 | Tunniste= }}</ref><ref name="tk-lehti">[http://yle.fi/tekniikka/tklehti/?mag=6&ID=29 J. Laiho, ''Mihin taajuutemme kelpaavat 1/4'' TEKNIIKAN TIEDOTUSLEHTI Marraskuu 2005 no 5]{{404}}</ref> Koska aaltoalue alkaa kymmenestä kilometristä, on aaltoaluetta kutsuttu suomeksi myös [[peninkulma]]-aalloiksi.<ref name="käsikirja" />.
 
VLF-alueella radioaallot etenevät pinta-aaltona tuhansia kilometrejä, eivätkä ydinräjähdykset vaikuta niihin merkittävästi. Toisaalta tunkeutuminen veteen on heikkoa. Vastaavasti tiedonsiirtokapasiteetti kasvaa.
Rivi 329 ⟶ 289:
{{Pääartikkeli|[[VHF (taajuusalue)|VHF]]}}
 
VHF- eli ''metriaaltojen''<ref name="käsikirja" /> aallonpituus on välillä 1–10 metriä. Metriaaltoja käyttävät esimerkiksi tavalliset radiolähetykset<ref>{{Verkkoviite|osoite name=https://www."digita.fi/verkkojen-saatavuus/radion-kartta-ja-kanavat/|nimeke=Radion" kartta ja kanavat|julkaisu=Digita|viitattu=2020-05-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Myös osa suomalaisista televisiokanavista toimii VHF-alueella (174-230&nbsp;MHz:n alialue)<ref>[https://www. name="traficom.fi/fi/viestinta/tv-ja-radio/antennitelevisio-pientaloissa" Antennitelevisio pientaloissa]</ref>. VHF-alueelle sijoittuvat myös yleisradiolähetysten alueet VHF I, [[ULA]] ja VHF III sekä [[IEEE]]:n Std-521-1976:n mukainen [[tutkataajuusalueet|tutkataajuus­alue]] 0,03–0,3 gigahertsiä<ref name="käsikirja" />.
 
VHF-alueella radioaallot etenevät pääosin suoran säteilyn perusteella. Avoimessa maastossa yhteysvälin pituuteen vaikuttavat säteilytehon lisäksi sekä vastaanotto- että lähetysantennin korkeus maanpinnasta. Kuuluvuussäde maanpinnalla voi siis ulottua käytännössä muutamista kilometreistä noin 100 kilometriin. Satelliittiyhteyksissä etäisyys voi luonnollisesti olla paljon suurempikin. Yleensä ionosfääri läpäisee VHF-taajuisen radioaallon, joten yhteys on mahdollinen satelliitin ja maan välillä. Maksimi etenemisetäisyyttä voi arvioida laskemalla [[radiohorisontti]]. Jos sekä lähetin- että vastaanotinantenni ovat metrin korkeudella, saadaan teoreettiseksi yhteysväliksi noin 8&nbsp;km. Jos lähetinantenni nostetaan 100&nbsp;m korkeudelle, radiohorisontti siirtyy noin 40&nbsp;km etäisyydelle. Muita etenemistapoja tällä alueella ovat pinta-aalto, lyhyt [[avaruusaalto]] ja [[meteorisironta]], kaikki aaltoalueen alapäässä. Alue mahdollistaa suuren tiedonsiirtokapasiteetin (teoreettisesti esimerkiksi 10&nbsp;800 kappaletta 25&nbsp;kHz:n puheradiokanavia), ja antenni on kohtuullisen kokoinen liikkuvaankin käyttöön (aallonpituus 1–10&nbsp;m). Ongelmia ovat lähinnä maaston vaikutus maavoimien ja merivoimien toiminnassa. Tyypilliset puheradioiden [[sotilastaajuus|sotilastaajuudet]] sijoittuvat aallonpituuksille 30–80&nbsp;MHz. Metsän lisävaimennus alkaa myös VHF-alueen alapäästä. Käytännössä pitkien yhteyksien saaminen metsän sisällä on koko VHF-alueella alapäästä alkaen mahdotonta..<ref name="käsikirja" />
Rivi 342 ⟶ 302:
ULA-taajuusalue eli ''ultralyhyet aallot'' sijoittuvat VHF-alueelle. [[Yleisradiotoiminta|Yleis­radio­lähetyksiin]] varattu taajuusalue on Suomessa 87,5–108,0&nbsp;MHz.
 
Suomessa ULA-aaltojen käytöstä määrätään [[liikenne- ja viestintäministeriö]]n [[asetus|asetuksella]], joista viimeinen on annettu [[23. kesäkuuta]] [[2010]] voimaan astuvaksi [[1. elokuuta]] [[2010]] alkaen. Siinä [[Suomen radio- ja televisioasemat|yleisradioasemien]] taajuudet on määritelty [[radiotaajuuksien käyttösuunnitelma]]n perusteella kymmenessä [[taajuuskokonaisuus|taajuuskokonaisuudessa]], minkä lisäksi on määrätty alueellisen ja paikallisen toimiluvanvaraisen radiotoiminnan käyttämät taajuudet.<ref>{{verkkoviite | Osoite name= http://www."finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100670 | Nimeke = Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen 4 ja 5 §:n muuttamisesta (670/2010) | Julkaisija = Finlex | Viitattu =" 30.12.2011}}</ref>
 
Jakelutekniikan verkon kehityksessä on keskimääräistä pienempiä lähetysasemia poistettu käytöstä, lähetystehoja lisätty sekä muutettu yksikanavaiset monofoniset lähetykset kaksikanavaisiksi stereofonisiksi lähetyksiksi.
Rivi 350 ⟶ 310:
{{Pääartikkeli|[[UHF (taajuusalue)|UHF]]}}
 
UHF, eli desimetriaaltojen<ref name="käsikirja" /> aallonpituus 10 cm–1 m. Niitä sekä vielä lyhempiä SHF- ja EHF-aaltoja nimitetään myös [[mikroaallot|mikroaalloiksi]]. Tälle alueelle sijoittuu televisiolahetysten UHF-alue, joka on Suomessa 470-694 megahertsiä<ref>[https://www.traficom.fi/fi/viestinta/tv-ja-radio/antennitelevisio-pientaloissa Antennitelevisioname="antenni" pientaloissa]</ref>. UHF-alueelle sijoittuu myös [[matkapuhelin]]teknologian käyttämät taajuudet sekä [[mikroaaltouuni]]en yleisimmin tuottama 2,4 gigahertsin säteily.
 
UHF-alueelle sijoittuu niin ikään [[IEEE]]:n Std-521-1976:n mukainen tutkataajuusalue 0,3–1&nbsp;GHz<ref name="käsikirja" /> sekä [[ISM-taajuusalue]] (Industrial, Scientific and Medical), jonka käyttö ei vaadi erillistä lupaa.
Rivi 402 ⟶ 362:
== Suomessa ==
 
[https://www.itu.int/pub/R-REG-RR-2016 ITU:n radio-ohjessäännön] ja radiotaajuusaluemääritysten lisäksi kansalliseen radiotaajuusaluejakoon vaikuttavat Euroopan komission taajuuksien käyttöä koskevat päätökset, eurooppalainen taajuuksienkäyttösuunnitelma ([[ERC]]:n raportti 25) ja kansalliset päätökset.<ref name="ficora" />{{Verkkoviite
|Osoite= https://www.traficom.fi/fi/saadokset/radiotaajuusmaarays-4
|Nimike= Radiotaajuusmääräys 4
|Julkaisija= Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
|Viitattu= 6.10.2021}}</ref>
 
[https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/regulation/Radiotaajuusm%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ys%204AB2021M.pdf PDF-versio taajuusjakotaulukosta Radiotaajuusmääräyksen liitteenä (Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, PDF, 2.23 MB)]
<!--
* 3-30 Hz (ELF)
** ei määrittelyä
 
== Lähteet ==
* 30-300 Hz
{{Viitteet|viitteet=
** ei määrittelyä
 
<ref name="ITU.about">{{Verkkoviite
* 300-3000 Hz
|Osoite= https://www.itu.int/en/about/Pages/default.aspx
** ei määrittelyä
|Nimike= About ITU
|Lainaus= [ITU] is the United Nations specialized agency for information and communication technologies ... we allocate global radio spectrum
|Viitattu= 6.10.2021}}</ref>
 
<ref name="ieee">
* 3-30 kHz (8,3&nbsp;kHz–30 kHz)
{{Verkkoviite
** ilmatieteen radioliikennettä
|Osoite= https://ieeexplore.ieee.org/document/8999849
** radionavigointi
|DOI: 10.1109/IEEESTD.2020.8999849.
** siirtyvää
|Nimike= "IEEE Standard Letter Designations for Radar-Frequency Bands," in IEEE Std 521-2019 (Revision of IEEE Std 521-2002) , vol., no., pp.1-15, 14 Feb. 2020, doi: 10.1109/IEEESTD.2020.8999849.
meriradioliikennettä
|Julkaistu= 2020-02-14
** kiinteää liikennettä
|Viitattu= 6.10.2021
}}
</ref>
 
<ref name="aero">{{Verkkoviite
-->
|Osoite= http://astro.vaporia.com/start/tlf.html
|Nimike= tremendously low frequency
(TLF)
|Kieli= {{en}}
}}</ref>
 
<ref name="ITU.term">{{Verkkoviite
== Lähteet ==
|Osoite= https://www.itu.int/rec/R-REC-V.431/recommendation.asp?lang=en&parent=R-REC-V.431-8-201508-I
{{Viitteet}}
|Nimike= Nomenclature of the frequency and wavelength bands used in telecommunications
|Kieli= {{en}}
|Ajankohta= 8/2015
|Viitattu= 5.10.2021
}}</ref>
 
<ref name="jk">{{Verkkoviite
|Osoite= https://jkorpela.fi/smag.html
|Nimike= Sähkömagneettinen spektri
|Tekijä= J. Korpela
|Viitattu= 5.10.2021
}}</ref>
 
<ref name="amk">{{Verkkoviite
|Osoite= http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120917843
|Nimike= VLF- ja ELF-aaltojen mittaaminen ja käyttökohteet
|Tekijä= Kovrigin, Alexandr
|Tiedostomuoto= PDF
|Viitattu= 5.10.2021
}}</ref>
 
<ref name="käsikirja">{{Kirjaviite | Tekijä=Viestiupseeriyhdistys ry:n hallitus | Nimeke =Viestimies, 12. painos | Sivu=412 | Selite=pääasiassa varusmiehille ja opetusupseereille tarkoitettu sotilasviestitoiminnan käsikirja | Julkaisupaikka=Mikkeli, Länsi-Savo Oy | Julkaisija=Viestiupseeriyhdistys | Vuosi=1980 | Tunniste= }}</ref>
 
<ref name="tk-lehti">[http://yle.fi/tekniikka/tklehti/?mag=6&ID=29 J. Laiho, ''Mihin taajuutemme kelpaavat 1/4'' TEKNIIKAN TIEDOTUSLEHTI Marraskuu 2005 no 5]{{404}}</ref>
 
<ref name="digita">{{Verkkoviite|osoite=https://www.digita.fi/verkkojen-saatavuus/radion-kartta-ja-kanavat/|nimeke=Radion kartta ja kanavat|julkaisu=Digita|viitattu=2020-05-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
<ref name="malaric28">{{Kirjaviite
|Tekijä= Kresimir Malaric
|Nimeke= EMI Protection for Communication Systems
|Sivu= 28
|Julkaisija= Artech House
|Vuosi= 2009
|Tunniste= ISBN 9781596933149
|Viitattu= 5.10.2021
|Kieli= {{en}}
}}</ref>
 
<ref name="traficom">[https://www.traficom.fi/fi/viestinta/tv-ja-radio/antennitelevisio-pientaloissa Antennitelevisio pientaloissa]</ref>
 
<ref name="finlex">{{verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100670 | Nimeke = Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen 4 ja 5 §:n muuttamisesta (670/2010) | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 30.12.2011}}</ref>
 
<ref name="antenni">[https://www.traficom.fi/fi/viestinta/tv-ja-radio/antennitelevisio-pientaloissa Antennitelevisio pientaloissa]</ref>
 
<ref name="ficora">{{Verkkoviite
|Osoite= https://www.traficom.fi/fi/saadokset/radiotaajuusmaarays-4
|Nimike= Radiotaajuusmääräys 4
|Julkaisija= Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
|Viitattu= 6.10.2021}}</ref>
 
<ref name="kusky">{{Kirjaviite | Tekijä = Timothy M. Kusky & Katherine E. Cullen| Nimeke = Encyclopedia of Earth and Space Science| Kappale = | Sivu = 650| Selite = | Julkaisija = Infobase Publishing | Vuosi = 2010| Tunniste = ISBN 9781438128597 | Viitattu = 16.4.2014| Kieli = {{en}}}}</ref>
 
}}
 
== Aiheesta muualla ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Radiotaajuusalueet”