Ero sivun ”Antti Kurtti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ak: Ohjaus sivulle And. Kurth & Co |
Pohjatiedot Merkkaukset: Ohjaus on poistettu ohjaussivu muutettu sisältösivuksi |
||
Rivi 1:
'''Antti Kurtti''', käytti nimeä ''Anders Kurth'' tai ''Anders Kurt'' ([[24. tammikuuta]] [[1824]] [[Kuusamo]] – [[9. heinäkuuta]] [[1895]] [[Tornio]]) oli 1800-luvun loppupuoliskon pohjoissuomalainen liikemies. Erityisesti hän tuli tunnetuksi sahojen omistajana. Hän hoiti liiketoimiaan pääosin Torniosta käsin.<ref name="Pohjolan Sanomat"/>
Antti Kurtti syntyi Kuusamossa [[Pyhäjärvi (Kuusamo, Ruka)|Pyhäjärven]] rannalla [[Rukatunturi]]n lähistöllä, jossa sijaitsi hänen syntymäkotinsa Kilpelä. Perheen pojista kaksi muutti jo nuorena siirtolaisiksi [[Amerikka]]an. Kaksi jäi kotitilalleen. Veljeksistä Antti ja Matti siirtyivät sitten Tornion seudulle. Aikalaistietojen mukaan Antti Kurtti olisi käynyt jo 16-vuotiaana vuonna 1840 Tornion markkinoilla ja todennut Tornion seudun sopivaksi liiketoimintaan. Hän aloitti uransa kulkukauppiaana kiertäen ympäri [[Peräpohjola]]a. Hän perusti vuonna 1844 kauppaliikkeen [[Rovaniemi|Rovaniemelle]], ja vuonna 1849 hän osti maatilan [[Alatornio]]n [[Raumo (Tornio)|Raumolta]] Kuussaaresta. Antti Kurtti asui sitten pysyvästi [[Tornio]]ssa vuodesta 1853 alkaen.<ref name="Tornio-historia2"/> Hän harjoitti laajaa kauppaa Lapin alueella ostaen muun muassa turkiksia ja myyden kahvia, tupakkaa, sokeria ja ruisjauhoa. Antin asuessa Torniossahänen veljensä Matti hoiti Rovaniemen liiketoimintaa. Nuorin veli Jooseppi muutti Kuusamosta myös Tornioon Kuussaaren tilalle. Antti Kurtti oli aikakautensa tunnetuimpia torniolaisia. Niinpä seudulla samaan aikaan elänyt [[Pietari Aapo Herajärvi|Kalkkimaan pappi eli Petter Abraham Herajärvi (1830-1885)]], runojen ja pilkkalaulujen tekijä, teki Antti Kurtista arkkiveisun, joka on jäänyt elämän jälkipolville:{{Sitaatti|Antti Kurtti Kuusamosta Pitkän Liisan poika, joka ei syö muuta kuin fiiliä ja voita}} tai {{Sitaatti|Oottako kuulleet Kurtin vertaa - Kurtti on kuulutettu 16 kertaa}}<ref name="Pohjolan Sanomat"/>
==Leimallisesti sahayrittäjä==
Antti Kurtti osti kaupankäynnillä hankkimillaan varoilla 1860 [[Ylitornio]]n [[Tengeliönjoki|Tengeliöjoelta]] [[Portimokoski|Portimokosken]] eli Kristineströmin [[vesisaha]]n, joka oli perustettu jo 1760. Kurtti uudisti sahan perusteellisesti vuonna 1865, jolloin siihen asennettiin [[Höyrykone|höyryvoimakoneisto]]. Matti-veljen pojasta Otto Kurthista tuli tämän sahan hoitaja. [[Saksan–Ranskan sota|Vuonna 1870-1871 käydyn Saksan ja Ranskan välisen sodan]] seurauksena puutavaran kysyntä nousi merkittävästi. Kristineströmin sahan lankku- ja lautatavara uitettiin lauttoina alas [[Tornionjoki|Tornionjokea]] joen suistoon [[Röyttä]]än, jossa matkan aikana likaantunut sahattu puutavara puhdistettiin ja [[Taapelointi|tapuloitiiin]] ennen ulkomaille toimitusta.<ref name="Pohjolan Sanomat"/> <ref name="Tornio-historia2"/>
Nimensä ruotsalaistanut Anders Kurth siirtyi Kuussaaresta Tornion keskustaan [[Suensaari|Suensaareen]] ostaessaan Tornion silloisen pääkadun [[Hallituskatu (Tornio)|Hallituskadun]] varrelta, juuri rakennetun Raatihuoneen vierestä uuden talon, jota kutsuttiin sen jälkeen Kurtin taloksi. Lisäksi hän rakennutti kesäasunnokseen huvilan joen rannalle Itäisen Rantakadun varrelle sairaalan viereiselle tontille. Huvilan piirustukset teki arkkitehti [[Lars Sonck]]. Se valmistui kuitenkin niin myöhään, että Anders Kurth ei ehtinyt asua siinä ennen kuolemaansa.<ref name="Pohjolan Sanomat"/> <ref name="Sukututkija"/>
Kurtti ja hänen kuolemansa jälkeen jälkeläiset omistivat Kristineströmin sahan vuoteen 1901 saakka, ja lisäksi hän hankki omistukseensa 1875 Ruotsin puolella [[Haaparanta|Haaparannalla]] sijainneen [[Salmis|Salmin]] höyrysahan. Salmin sahan oston yhteydessä Kurtti muutti myös nimensä ruotsinkieliseen muotoon ''Anders Kurth''. Hänelle ei olisi ollut kuitenkaan ei-ruotsalaisena oikeutta harjoittaa sahatoimintaa Ruotsissa, jonka takia Ruotsin viranomaiset pysäyttivät sahan. Tilanne ratkesi Anders Kurthin eduksi niin, että hän myi sahan muodollisella kaupalla tyttärelleen Evelinalle, joka oli naimisissa ruotsalaisen kanssa. Näin saha saattoi jatkaa toimintaansa.<ref name="Pohjolan Sanomat"/> <ref name="Tornio-historia2"/>
Vuonna 1870 Kurtti oli ostanut lisäksi [[Rovaniemi|Rovaniemellä]] sijainneen [[Sinettä|Sinetän]] vesisahan. Sinetän saha siirtyi jo 1889 Leontej Tichanoffille, ja saha lopetettiin melko pian sen jälkeen 1896. Kurtti omisti Rovaniemellä myös [[Pöyliön mylly]]n, ja hän jatkoi sahaustoiminnan ohella myös elintarvikkeiden kauppaa.<ref name="Pohjolan Sanomat"/>
==Antti Kurtin kuolema ja toiminnan jatko==
Antti Kurtti kuoli yllättäen 71-vuotiaana [[9. heinäkuuta]] 1895. Edellisenä päivänä hän oli kirjoittanut Kristineströmin sahan isännöitsijälle kirjeen, jossa antoi tarkat ohjeet tukkien hankinnasta ja varastoinnista. Antin veljenpoika Iisak kirjoitti välittömästi kuin jatkoksi Antin kirjeeseen:{{Sitaatti|Patruuna on nyt vaipunut kuolemaan. Määräykset hänen kirjeessään tämän kuun 8. päivältä ovat sittenkin noudatettavat. Patruuna-vainajan hautajaiset pidetään ensi tulevana perjantaina, jolloin antakaa sahan seisoa sekä tarjotkaa vakinaiselle työväelle sahassa ja maanviljelyksessä ynnä heidän perheilleen ruokaa ja kahvia sekä merkitkää siltäkin päivältä tavallinen määrä tunteja työlistoillenne.}}
Antti Kurtti oli avioitunut vuonna 1850 [[oulu]]laisen raatimiehen tyttären Cajsa Maria Dahlgrenin kanssa. Heillä oli kolme lasta: Ferdinand (s. 1854), Evelina (s. 1858) ja Anders (s. 1864). Antin puoliso oli kuollut jo vuonna 1870. Matti-veljellä oli neljä poikaa: Isak, (s. 1860), Stefan, Ferdinand ja Otto. Heistä siis Isak ja Otto toimivat mukana Antin Kurtin liiketoissa.<ref name="Pohjolan Sanomat"/>
Antti Kurtti oli tehnyt neljä vuotta ennen kuolemaansa testamentin, jolla käytännössä koko omaisuus siirtyisi Evelina-tyttärelle. Evelinan kuitenkin tuli antaa tietty summa kehitysvammaisen veljensä Ferdinandin elatukseen ja toisen veljen Andersin mahdollisten perillisten koulutukseen. Anders-poika oli epäonnistunut liiketoimissaan, ja näin menettänyt isänsä luottamuksen. Testamenttia moitittiin ja lopputulos oli, että Evelina ja hänen toinen puolisonsa [[Einar August Kalm|Einar Kalm]] hyväksyivät kaikkia tyydyttävän sopimuksen. Sen mukaan testamenttia ei itse asiassa pantukaan toimeen. Kaikki kolme perillistä muodostivat avoimen yhtiön. Kalmin pariskunta myi vuonna 1899 osuutensa yhtiöstä Antin veljen Matin vanhimmalle pojalle Isakille, joka oli ollut siihen mennessä setänsä Antin koulutettavana ja johtanut Salmin sahaa. Yhtiön nimeksi tuli nyt [[And. Kurth & Co]]. Yhtiölle valmistui vuonna 1901 uusi saha [[Kuusiluoto|Kuusiluodon]] saarelle Tornion edustalla. Samana vuonna päättyi sahaus Kristineströmillä ja Haaparannan Salmen sahalla vuonna 1903. Sahaustoiminta keskittyi siis Kuusiluotoon.<ref name="Pohjolan Sanomat"/> <ref name="Sukututkija"/>
Yhtiölle kasautui seuraavina vuosina taloudellisia ongelmia. Niiden syntyyn olivat syynä sekavat omistussuhteet, ilmeisen epäpätevät palkatut sukulaiset Kuusiluodon sahaa johtaneen Isak Kurtin kuoltua vuonna 1908, vaikeat työtaistelut ja [[ensimmäinen maailmansota]], joka keskeytti toiminnan vuosiksi. Yhtiön omistus siirtyi asteittain 1910-luvulta lähtien [[Rosenlew|Rosenlew Oy:lle]] ja lopullisesti Kurtin nimi katsoi vuonna 1933.<ref name="Sukututkija"/>
=== Viitteet ===
{{viitteet|viitteet=
<ref name="Tornio-historia2">{{Kirjaviite | Tekijä=Ilkka Teerijoki | Nimeke= Tornion historia 2: 1809-1918 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= Tornion kaupunki | Vuosi=2007| Sivut = 207-208| ISBN = 978-952-99540-2-5 }}</ref>
<ref name="Pohjolan Sanomat">{{Lehtiviite | Tekijä = Toini Wilen | Otsikko = Antti Kurtti Kuuusamosta | Julkaisu = [[Pohjolan Sanomat]] | Ajankohta = 10.6.1981 | Numero = 23 | Selite = }}</ref>
<ref name="Sukututkija">{{Verkkoviite | Osoite = https://docplayer.fi/200410631-Sisallysluettelo-sisallysluettelo.html | Nimeke = "Antti Kurtti Kuusamosta'' | Tekijä = Kalervo Törmänen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Oulun Sukututkija | Ajankohta = 1999:2 | Sivut=14-17 Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Oulun sukututmiusseura ry | Viitattu = 15.10.2020 | Kieli = }}</ref>
}}
[[Luokka:Suomalaiset elinkeinoelämän vaikuttajat]]
[[Luokka:Vuonna 1824 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1895 kuolleet]]
| |||