Ero sivun ”Filip II (Ranska)” versioiden välillä

397 merkkiä lisätty ,  3 kuukautta sitten
kh, lähde tarkemmin -m, lis lähde
(kh, lähde tarkemmin -m, lis lähde)
{{SuoratKapetingit}}
'''Filip II Augustus''' (ransk. '''Philippe II Auguste''') ([[21. elokuuta]] [[1165]] – [[14. heinäkuuta]] [[1223]]) oli seitsemäs suoraan [[Kapetingit|Kapeting-dynastiaan]] kuulunut kuningas, joka hallitsi vuosina [[1180]]–[[1223]]1180–1223.<ref>Yleistiedot ovat esim. Nenonen, Kaisu-Maija ja Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. WSOY 1998. ISBN 951-0-22044-2.</ref>
 
Hän oli Ranskan ensimmäinen monarkki, joka kutsui itseään arvonimellä Ranskan Kuningaskuningas (''rex Francie''). Aiemmat monarkit käyttivät arvonimeä Frankkien Kuningaskuningas.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Susan M. Babbitt| Nimeke =Oresme's Livre de Politiques and the France of Charles V | Vuosi = | Sivu =39 | Julkaisija = American Philosophical Society| Tunniste = | Isbn = | www =https://books.google.com/books?id=JyALAAAAIAAJ&pg=PA39 | www-teksti = Teos Google Booksissa| Tiedostomuoto = | Viitattu = 14.10.2021 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
==Elämä==
Filip II Augustus oli Ranskan kuninkaan [[Ludvig VII (Ranska)|Ludvig VII Nuoren]] ja hänen kolmannen puolisonsa Champagnen Adèlen vanhin lapsi ja samalla isänsä ainoa avioliitosta syntynyt ja aikuisikään asti elänyt poika. Kun vallanperijä, Filip, lopulta syntyi hän sai heti syntymänsä jälkeen lisänimen '''Dieudonné''' (Jumalan antama). Hän sai jo elinaikanaan myös lisänimen Augustus, joka oli viittaus antiikin Roomassa käytettyyn keisarin titteliin. Myös muita selityksiä tarjottiin jo hänen elinaikanaan: että se muistutti hänen syntymästään tai että se oli johdettu verbista ''augere'', joka tarkoittaa korostaa tai saada uskomaan. Toisaalta tämä lisänimi saatettiin antaa hänelle, kun hän vuoden [[1185]] heinäkuussa liitti kuninkaalliseen alueeseen Bovesin rauhassa Artoisin, Valoisin, Amiensin sekä suurimman osan Vermandoisin ruhtinaskunnista<ref>Jean Flori: Philippe Auguste s. 32.{{Lähde tarkemmin}}</ref>
 
Ludvig VII:n sairastelu antoi pojalle mahdollisuuden osallistua hallintoon jo ennen kuninkaaksi tuloa. Hänet voideltiin vanhan Kapetingien tavan mukaan kuninkaaksi vuonna [[1179]] isän vielä eläessä ja hallitessa. Voitelua johti Reimsin katedraalissa perinteen mukaisesti Reimsin arkkipiispa, herttua Guillaume, joka oli voideltavan nuoren miehen eno. Aiemmin valtaistuimen perijät olivat tuon perinteisen ennenaikaisen voitelun jälkeen ottaneet itselleen tittelin "rex designatus", mutta Filip teki poikkeuksen ja otti tittelin "junior rex".
 
Heti voitelunsa jälkeen Filip tarttui melkein kaikkien monarkin tehtävien toteuttamiseen, sillä sairaus piti hänen isänsä poissa hallitsemisesta ja sen rasituksista. Täysivaltainen monarkki ja valtaistuimen haltija hänestä tuli Ludvig VII:n kuoltua [[18. syyskuuta]] [[1180]].
 
==Hallituskausi==
Tilanne kärjistyi, kun Englannin kuningas Juhana Maaton ryösti alivasallinsa, kreivi [[Hugues Lancelot de Lusignan|Hugues de Lusignan]]in kihlatun [[Isabelle d'Angoulême]]n. Kreivi vaati heti oikeutta tapahtuneelle Filipiltä, joka oli hänen oman lääninherransa Juhanan lääninherra. Tuomioistuin, joka koostui valtakunnan kuudesta kirkollisesta pääristä ja kuudesta maallisesta pääristä, kokoontui ja julisti tuomionaan kaikki Juhana Maattoman mannermaalla sijaitsevat läänitykset takavarikoiduiksi kungingas Filip II Augustukselle, koska kuningas ei ollut noudattanut haastetta saapua vastaamaan teostaan tuomioistuimen eteen. Tämän tuomion täytäntöön panemiseksi kuningas ilmoitti liittävänsä Normandian kuninkaan alueisiin.
 
Juhana Maaton syyllistyi vielä uusiinmuihinkin feodaalilain rikkomisiin. Hän pidätti laittomasti Misabeaussa 13-vuotiaan serkkunsa Arthus de Bretagnen ja murhautti hänet. Tämä sai Filipin valtaamaan [[Château-Gaillard]]in valloittamattomana pidetyn linnoituksen, jonka jälkeen Normandia lopullisesti antautui Filipille, kuten myös Maine, Touraine, Anjou ja Poiteau. Juhana Maattomalle jäi mantereelta enää vain Akvitanian herttuakunta. Tämä tilanne puolestaan johti liittoutumisiin ja Bouvinesin taisteluun.
 
===Pariisi===
[[Pariisi]] ei ollut Kapeting-kuninkaiden pääkaupunki, vaikka olikin heidän läänitystensä suurin ja tärkein kaupunki. Kuninkaat olivat hovinsa kanssa jatkuvasti liikkeessä linnasta toiseen, sillä kunkin kuninkaalle kuuluvan alueen linnan vuotuinen sato kulutettiin menemälle sopivan pitkäksi ajaksi paikan päälle. Kuninkuus eli siis tavallaan eräänlaista paimentolaisvaihetta. Filip II Augustuksen aikana Pariisin merkitys kuitenkin lisääntyi myös hallinnon kannalta. Sinne sijoitettiin valtakunnan tärkeiden asiakirjojen arkisto ja perustettiin yliopisto.
 
[[Kuva:Richard and Philip.jpg|thumb|200px|left|Rikhard Leijonamieli ja Filip II Augustus.]]
*1185 : Rue St Denis-kadun ja Sainte Catherine (Saint-Opportune) -sairaalan rakentaminen.
*1186 : Katujen kiveäminen aloitettiin.
*1187 : Rakennettiin muuri eristämään uudet Hallit [[Pariisin hallit]] Saints Innocents -hautausmaa]]stahautausmaasta.
*1190 : Filip Augustus lähti ristiretkelle.
*1194 : Kuninkaalliset arkistot katosivat. Filip Augustus määräsi kaiken tehtäväksi kahtena kappaleena, joista toinen jäi Pariisiin.
 
====Kehämuuri====
Kuninkaan tahdosta toteutettu suurin rakennustyömaa hänen alueittensa suurimmassa ja tärkeimmässä kaupungissa oli Pariisin uuden kehämuurin rakentaminen. [[Pariisi]] sai ensimmäisen kaupungin suojaksi rakennetun kehämuurin jo roomalaisajalla. Tällöin sen suojassa oli vain Cité-saari, jossa tuolloisen kaupungin tärkeimmät toiminnot olivat. Seuraavan ja samalla viimeisen rakensi Filip II Augustus vuosina 1190–1220. Muurin sisäpuolelle jäivät Seinen kummallekin rannalle levittäytyneen kaupungin keskeiset osat. Muuri oli vain puolustuksellinen, ja sen tehtävänä oli suojata kaupunkia, joka oli Kapeting-dynastian alueiden tärkein ja suurin kaupunki.
 
Kehämuuri siis kiersi koko tuolloisen kaupungin. Siihen kuului muuri, ampumapaikkoja, lujasti vahvistettuja portteja sekä pyöreitä torneja. Muurin ympäröimä kaupunki oli samantapainen kuin nykyinen [[Carcassonne]]n kaupunki Etelä-Ranskassa. Muurin pituus oli oikealla rannalla 2&nbsp;800 metriä ja vasemmalla rannalla 2&nbsp;600 metriä. Perusta oli kolme metriä paksu, yhdeksän metriä korkea ja aina 70 metrin välein siinä oli 14 metriä korkea torni. Muuri muodosti massiivisen rakennelman. Erityisesti itäistä puolustusta varten Filip Augustus rakennutti omilla varoillaan [[Louvre]]n feodaalilinnoituksen, joka on ollut alkuna nykyiselle Louvren palatsille.
39 691

muokkausta