Ero sivun ”Hanna Palme” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Linkkilisäyksiä ja -korjauksia |
Linkkikorjaus |
||
Rivi 4:
Palmen vanhemmat olivat vapaaherra J. A. von Born ja Fanny von Haartman. Hän opiskeli Pietarissa ja Pariisissa. Hän omisti maatilan Ånga gård Södermanlandissa. Hän oli hallituksen puheenjohtaja Dräktreformföreningenissa, Nya Idunin neuvostossa ja Alliance françaisessa. Hän toimi Föreningen för beredande av livränta åt tjänare sihteerinä sen perustamisen jälkeen. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1883 myöhemmin valtiopäivämieheksi noussut [[Sven Palme]].<ref name="Hedberg&Arosenius">Walborg Hedberg ja Louise Arosenius: [https://gupea.ub.gu.se/bitstream/2077/33654/1/gupea_2077_33654_1.pdf Svenska kvinnor från skilda verksamhetsområden.,] S. 78. Albert Bonniers 1914 {{sv}}</ref>
Palme kannatti Suomen itsenäistymistä voimakkaasti. Palmet saivat neljä lasta, Olof, Gunnar, Nils ja Birgitta, joista [[Olof Palme (historioitsija)|Olof]] ja [[Nils Palme|Nils]] osallistuivat [[Suomen sisällissota]]an valkoisten puolella ruotsalaisten vapaaehtoisjoukossa [[Ruotsalainen prikaati|ruotsalaisessa prikaatissa]]
Palmea on sanottu itsepäiseksi oman tiensä kulkijaksi, joka nuorempana otti omassa elämässään vapauksia, mutta josta myöhemmällä iällä tuli konservatiivi, joka korosti aatelisasemaansa. Hän oli [[Antisemitismi|antisemitisti]], joskaan ei natsi. Hän karsasti myös sosiaalidemokraatteja eikä suostunut kättelemään sosiaalidemokraattisen puolueen johtajaa [[Hjalmar Branting]]ia.<ref name="SEURA" /> Vanhoilla päivillään hän paheksui pojanpojan [[Olof Palme]]n poliittista valintaa, sosialidemokratiaa.<ref name="Nya Idun" /> Hänellä oli avioliiton ulkopuolisia suhteita, esimerkiksi [[Jarl Hagelstam]]iin, ja hänen kerrotaan olleen rakastunut [[Albert Edelfelt]]iin.<ref name="SEURA" /><ref>Anna Kortelainen: [https://books.google.fi/books?id=R4msDwAAQBAJ&pg=PT80 Virginie]luku: Kreutzer-sonaatti. Viitattu (Google- kirjat)</ref>
| |||