Versio 6. huhtikuuta 2021 kello 14.03 muokkaa Juha Kämäräinen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 24 415 muokkausta kuva: Hallan karkoitusta Kolarissa vuonna 1956 ← Vanhempi muutos		Versio 4. lokakuuta 2021 kello 16.27 muokkaa kumoa Kyllä3 (keskustelu \| muokkaukset) 1 muokkaus Kyllä Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Uudempi muutos →
Rivi 5: Mikäli lämpötila laskee maanpinnan läheisyydessä alle −4 °C:n, on kysymyksessä ''ankara halla''. Tällöin kasvillisuus ja marjasato kärsivät pahoin.<ref>[http://www.fmi.fi/saa/tilastot_106.html Helle ja halla haitaksi — luonnolle]</ref> [[File:Traditional attempts to drive frost away from fields at Kolari, Northern Finland in 1950s.jpg\|thumb\|Hallan karkoitusta Kolarissa vuonna 1956.]] Muualla maailmassa, esimerkiksi [[kahvi]]nviljelyalueilla, vahinkoa sadolle saattaa tulla myös lämpötiloissa, jotka eivät mene nollan alapuolelle. [[Brasilia]]ssa puhutaan kahdenlaisesta hallasta, valkoisesta (''geadas brancas'') ja mustasta (''geadas negras''). Lievät hallat (''brancas'') vahingoittavat ainoastaan kahvipuiden ylimpiä oksia, kun taas ankarat hallat (''negras'') saattavat tappaa koko puun. Ankarakin halla tosin voi tappaa kahvipuun ainoastaan, mikäli se seuraa sateista säätä ja puunrungot ovat vielä märkiä hallan sattuessa. Tuolloin puun solut jäätyvät ja halkeavat, ja lopulta itse puukin halkeaa. Mustia halloja ~~sattui~~on sattunut Brasiliassa muun muassa vuosina 1870, 1902, 1918, 1943, 1955, 1963 ja 1969.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Maxine Margolis \| Nimeke = Mass Emergencies \| Vuosi = \| Luku = Green Gold and Ice: The Impact of Frost on the Coffee Growing Region of Northern Paraná, Brazil \| Sivu = \| Sivut = 135–144 \| Selite = \| Julkaisupaikka = Amsterdam \| Julkaisija = Elsevier Scientific Publishing Company \| Tunniste = \| Isbn = \| www = http://massemergencies.org/v4n2/Margolis_v4n2.pdf \| www-teksti = \| Tiedostomuoto =pdf \| Viitattu = \| Kieli = }}</ref> ==Hallan syntyminen==

Ero sivun ”Halla” versioiden välillä