Ero sivun ”Keminsaamelaiset” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Väärän tiedon kansan olemsssaolosta
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Vgdsamit) ja palautettiin versio 18568217, jonka on tehnyt 84.253.249.185: lähteetöntä omaa tutkimusta tms.
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Rivi 3:
| kuva =
| teksti =
| kokonaismäärä = arviolta 5000 - 15000, osittain sulautuneet muihin saamelaisiin sekä [[suomalaiset|suomalaisiin]]
| asuinalueet = [[Kemin Lappi]]
| uskonnot = [[saamelainen muinaisusko]]<br><small>(–n. 1630)</small><br>[[luterilaisuus|luterilainen]] [[kristinusko]]<br><small>(n. 1630–)</small>
| kielet = [[keminsaame]]<br><small>(1800-luvulle)</small><br>
}}
'''Keminsaamelaiset''' eli metsäsaamelaiset ovatolivat Suomen nykyisen alueen sisällä itäisin niistä kansatieteellisistä ja historiallisista pääryhmistä, joihin [[saamelaiset]] vakiintuneesti on jaettu. He asuvatasuivat [[Kemin Lappi|Kemin Lapissa]] [[Kuusamo]]sta [[Inari]]in ulottuvalla alueella. Keminsaamelaiset elivät alun perin metsästyksellä ja kalastuksella, mutta kun pääasialliset saaliseläimet [[metsäpeura]]t ja [[Euroopanmajava|majavat]] oli saalistettu loppuun, ne korvattiin [[poro]]illa<ref>http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=10454 {{Vanhentunut linkki}}</ref>. Kuten muutkin saamelaiset, he harjoittivat [[saamelainen muinaisusko|saamelaista muinaisuskoa]] ja [[šamanismi]]a. 1600-luvulla keminsaamelaiset alkoivat vähetä, kun he sulautuivat alueelle tuleviin suomalaisiin uudisasukkaisiin, jotka tulivat Ruotsin kuninkaan lupaamien vero- ja muiden helpotusten takia. Keminsaamelaiset puhuivat [[Itäsaamelaiskielet|itäsaamelaisiin kieliin]] kuulunutta [[keminsaame]]n kieltä, joka on jo hävinnyt käytöstä. Kielessä oli paljon [[suomen kieli|suomalaisia]] lainasanoja.<ref>https://web.archive.org/web/20080202041524/http://www.posio.fi/tolva/historiaa.html</ref> KeminsaamelaisiaKeminsaamelaisten jälkeläisiä elää yhä, mutta heidän kielensä ja suuri osa kulttuurista on hävinnyt, ja tästä syystä heillävain kaikillapienellä eijoukolla oleon saamelaistasaamelainen identiteettiäidentiteetti. Keminsaamelaisia ei tunnusteta [[saamelaiskäräjät|saamelaiskäräjillä]], koska heidän kielensä on hävinnyt.
 
Keminsaamelaisista kertoo muun muassa [[Turun akatemia]]n professori [[Mikael Wexionius]] teoksessaan ''Epitome descriptionis Sueciae, Gothiae, Fenningiae et subjectorum provinciarum'' vuodelta 1650. Hänen mukaansa he olivat kääntyneet [[kristinusko]]on noin 20 vuotta aiemmin eli noin vuonna 1630. He asuivat kahdeksankulmaisissa [[kota|kodissa]], joiden keskellä oli nuotio. He käyttivät narulla kiristettäviä kenkiä, poronnahkaisia vaatteita ja sekä miehet että naiset sen päällä pitkää sinistä tai valkoista vaippaa ”[[ruteenit|rutenien]]” tapaan. He ovat tehneet myös [[tinalanka]]kirjontaa sekä metallisia koristevöitä. Poroja he ovat käyttäneet sekä vetojuhtina että ravinnoksi. Heillä on myös ollut koiria. Keminsaamelaiset eivät käyttäneet [[viina|väkijuomia]]. He eivät suvainneet [[aviorikos|aviorikoksia]] eivätkä haureutta, ja rankaisivat niistä oman käden oikeudella. Varastaminen oli heille tuntematon käsite. Vieraita, ainakin pappeja, he kestitsivät ja ajeluttivat mielellään.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Paasilinna, Erno (toim.)|Nimeke=Tuntureilta ja metsistä|Vuosi=1985|Luku=|Sivu=|Julkaisupaikka=|Julkaisija=WSOY|Tunniste=ISBN 951-0-12719-1|Suomentaja=Jaakko Haavisto}}</ref>