Ero sivun ”Keminsaamelaiset” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Väärän tiedon kansan olemsssaolosta Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Vgdsamit) ja palautettiin versio 18568217, jonka on tehnyt 84.253.249.185: lähteetöntä omaa tutkimusta tms. Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
||
Rivi 3:
| kuva =
| teksti =
| kokonaismäärä =
| asuinalueet = [[Kemin Lappi]]
| uskonnot = [[saamelainen muinaisusko]]<br><small>(–n. 1630)</small><br>[[luterilaisuus|luterilainen]] [[kristinusko]]<br><small>(n. 1630–)</small>
| kielet = [[keminsaame]]<br><small>(1800-luvulle)</small><br>
}}
'''Keminsaamelaiset'''
Keminsaamelaisista kertoo muun muassa [[Turun akatemia]]n professori [[Mikael Wexionius]] teoksessaan ''Epitome descriptionis Sueciae, Gothiae, Fenningiae et subjectorum provinciarum'' vuodelta 1650. Hänen mukaansa he olivat kääntyneet [[kristinusko]]on noin 20 vuotta aiemmin eli noin vuonna 1630. He asuivat kahdeksankulmaisissa [[kota|kodissa]], joiden keskellä oli nuotio. He käyttivät narulla kiristettäviä kenkiä, poronnahkaisia vaatteita ja sekä miehet että naiset sen päällä pitkää sinistä tai valkoista vaippaa ”[[ruteenit|rutenien]]” tapaan. He ovat tehneet myös [[tinalanka]]kirjontaa sekä metallisia koristevöitä. Poroja he ovat käyttäneet sekä vetojuhtina että ravinnoksi. Heillä on myös ollut koiria. Keminsaamelaiset eivät käyttäneet [[viina|väkijuomia]]. He eivät suvainneet [[aviorikos|aviorikoksia]] eivätkä haureutta, ja rankaisivat niistä oman käden oikeudella. Varastaminen oli heille tuntematon käsite. Vieraita, ainakin pappeja, he kestitsivät ja ajeluttivat mielellään.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Paasilinna, Erno (toim.)|Nimeke=Tuntureilta ja metsistä|Vuosi=1985|Luku=|Sivu=|Julkaisupaikka=|Julkaisija=WSOY|Tunniste=ISBN 951-0-12719-1|Suomentaja=Jaakko Haavisto}}</ref>
|