Ero sivun ”Jumalainen näytelmä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisään kuvia. |
p →Rakenne: typo |
||
Rivi 16:
Dante kehitti runoelmaansa varten kokonaan uuden runomitan, [[Runomitta|tertsiinin]]. Siinä yhdessä säkeistössä on kolme säettä, joista jokaisessa on yksitoista tavua. Jokaisen säkeistön ensimmäinen ja kolmas säe on loppusoinnullinen seuraavan säkeistön toisen säkeen kanssa. Rakenne on siten loppusoinnuissa muotoa ''aba, bcb, cdc, ded'' ja niin edelleen. Tavujen määrä kussakin tertsiinissä on 33, sama kuin laulujen määrä kussakin osassa johdantoa lukuun ottamatta. Koska myös osia runoelmassa on kolme (Helvetti, Kiirastuli, Paratiisi), Pyhää kolminaisuutta vastaava luku kolme esiintyy rakenteessa lukuisia kertoja.
[[Eino Leino]] suomensi runoelman vuonna 1912. Leino kertoo aloittaneensa suomennostyön loppusointuja käyttäen, mutta luopuneen tästä saadakseen tekstin paremmin alkuperäisiä sisältöjä vastaavaksi.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Leino, E.|Nimeke=Esisana. Teoksessa: Jumalainen näytelmä I. Helvetti|Vuosi=1912/1967|Sivu=5|Julkaisija=Otava}}</ref>
{{Sitaatti|Elomme vaelluksen keskitiessä<br/>
| |||