Ero sivun ”Käyttäjä:J Hokkanen/HL25” versioiden välillä

'''Vooremaan drumliinikenttä''' ({{k-et|Vooremaa drumlin field}} xxx<ref name=kesk/>) on Itä- ja Keski-Virossa sijaitseva [[drumliinikenttä]], jossa pitkittäiset selänteet vuorottelevat pitkien laaksojen kanssa. Laaksoihin on muodostunut järviä, joiden muoto seuraa niitä ympäröiviä vuoria.<ref name=estonica/><ref name=khk/>

Drumliinikenttä on 997&nbsp;[[neliökilometri]]n suuruinen ja se sisältää yli 100 [[drumliini]]a. Se on luoteessa 30 kilometriä ja kaakossa 15 kilometriä leveä. Pituus XXXXXX.<ref name=estonica/>

Drumliinit ovat ylhäältä nähtynä soikean muotoiset, loivarinteisiä ja huipultaan kuperanmuotoisia. Niiden pituus vaihtelee muutamasta sadasta metristä 13 kilometriin ja leveys vaihtelee kahdesta sadasta metristä 3,5 kilometriin. Drumliinien lakipiste sijaitsee yleensä 20–40 metriä ympäröivää maastoa ylempänä. Mainittakoon, että pisin drumliini on Koimulan drumliini ja että Laiusen drumliini kohoaa 60 metriä korkeana 144 metrin korkeuteen mpy. Kaakossa kentäkentän onselänteet ovat keskimäärin matalampimatalampia kuin luoteessa. Väliin jääneet 13 pitkää järveä ovat virolaisittain syviä. Esimerkiksi [[Saadjärv]] on 25 metriä syvä. Pohjavesi on lähellä maanpintaa ja se tulee usein pintaan lukuisissa lähteissä. Alue on havupuualuetta, jossa on myös suuria sekametsäalueita. Monet kylät ovat hyvin vanhoja. Suurin kaupunki alueella on [[Jõgeva]].<ref name=estonica/><ref name=kesk/><ref name=khk/>

Vooremaalle on annettu suojelustatus maisemansuojelualueena. Vuonna 1964 perustettu suojelualue kattoi 9,8 neliökilometin alueet Saadjärven ympäriltä.<ref name=kesk/>

Kun maisema avautui ihmisille maanviljelyn ulottuessa Vooremaan seudulle, paljastui heille maisenan säännöllisyys, suuntautuneisyys ja muut erityiset piirteet. Näille piirteille on pohdittu selityksiä ja kansan tarinioissa kerrottiin Kalevipoegan kyntäneen sankarimaisesti näkyvät muodostumat. Monet muutkin Kalevipoegin tarinat ovat peräisin Vooremaalta ja sen ympäristöstä. Alueella tunnetaan kaksi muinaislinnaa, joita kutsutaan Kalevipoegin sängyiksi <ref name=kesk/>.<ref name=estonica/>