Ero sivun ”Käyttäjä:J Hokkanen/HL25” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Vooremaan drumliinikenttä''' ({{k-et|Vooremaa drumlin field}} xxx) on Itä- ja Keski-Virossa sijaitseva
== Maantietoa ==
Kenttä on luoteessa 30 kilometriä ja kaakossa 15 kilometriä leveä. Pituus XXXXXX.<ref name=estonica/>
Drumliinit ovat ylhäältä nähtynä soikean muotoiset, loivarinteisiä ja huipultaan kuperanmuotoisia. Niiden pituus vaihtelee muutamasta sadasta metristä 13 kilometriin ja leveys vaihtelee kahdesta sadasta metristä 3,5 kilometriin. Drumliinien lakipiste sijaitsee yleensä 20–40 metriä ympäröivää maastoa ylempänä. Mainittakoon, että pisin drumliini on Koimulan drumliini ja että Laiusen drumliini kohoaa 60 metriä korkeana 144 metrin korkeuteen mpy. Kaakossa kentä on keskimäärin matalampi kuin luoteessa. Väliin jääneet järvet syvyys ovat virolaisittain syviä. Esimerkiksi [[Saadjärv]] on 25 metriä syvä.<ref name=estonica/>
== Muodostumisteoria ==
Alueen drumliinikenttä on muodostunut mannerjäätikön virtaussuunassa Pandiveren ylängön taakse sen suoja-alueelle. Drumliinit muodostuivat pienirakeisesta moreeniaineksesta eikä niissä ole kivestä ja sorasta muodostuvia suuria kerrostumia niin kuin on esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa. Ne ovat soikean muotoisina asettuneet mannerjäätikön virtaussuuntaan eli luode-kaakko- suuntaan. Myöhemmin, kun jäätikkö on ohentunut riittävästi, kykeni Pandiveren ylänkö halkaisemaan virtauskielekkeen kahdeksi ylängön kiertäväksi osakielekkeeksi. Itäpuolelle muodostui tällöin Peipsijärven altaassa virrannut kieleke ja länsipuolella toinen kielekehaara.Kummatkin haarat ovat leikanneet drumliinikentälle pisaran muotoisen alueen, missä drumliinit säilyivät ehjinä. Drumliinien päältä ja rinteiltä löytyy myös kumpumoreenimuodostumia ({{k-en|kame fields}}), jotka alueelle jäänyt kuollut jää jätti jälkeensä sulaessaan pois. Kiertävien kielekkeiden kaakkoispuolelle ja mannerjäätikön reunan taakse on muodostunut lyhytikäinen jääjärvi, jonka lasku-uoma on leikannut drumliinien rinteisiin jokilaksoja. Syvin tällainen on Kudinan laakso, jolla on 26 metrin syväys.. <ref name=estonica/>
== Kansantarinoita ==
Kun maisema avautui ihmisille maanviljelyn ulottuessa Vooremaan seudulle, paljastui heille maisenan säännöllisyys, suuntautuneisyys ja muut erityiset piirteet. Näille piirteille on pohdittu selityksiä ja kansan tarinioissa kerrottiin Kalevipoegan kyntäneen sankarimaisesti näkyvät muodostumat.<ref name=estonica/>
== Lähteet ==
| |||