Ero sivun ”Turun yliopisto” versioiden välillä

2 merkkiä lisätty ,  2 kuukautta sitten
(→‎Turun yliopisto: Granö-artikkelista)
(→‎Turun yliopisto: jäsentely)
[[Tiedosto:Turun yliopiston avajaiset 1922.png|thumb|left|250px|Turun Suomalaisen Yliopiston professorit vuonna [[1922]]. Kuvassa vasemmalla yliopiston ensimmäinen rehtori [[Artturi H. Virkkunen]].]]
 
Turun yliopisto aloitti toimintansa entisen [[Hotelli Phoenix]]in rakennuksessa [[Kauppatori (Turku)|Kauppatorin]] laidalla. Opetus alkoi [[27. kesäkuuta]] vuonna [[1922]]. Tuolloin yliopiston kirjoissa oli 87 opiskelijaa, ja se koostui kahdesta tiedekunnasta – [[Turun yliopiston humanistinen tiedekunta|humanistisesta]] ja [[Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta|matemaattis-luonnontieteellisestä]]. Humanistisen ja luonnontieteellisen koulutuksen lisäksi suunniteltiin yliopiston toiminnan alkuaikana myös niin valtiotieteellisen kuin maatalouskoulutuksenkin aloittamista, mutta nämä suunnitelmat eivät toteutuneet.<ref name="agricola" /> Yliopisto sai kolmannen tiedekuntansa vuonna [[1943]], kun sotaa käyvän kansakunnan tarpeita vastaamaan perustettiin valtion rahoittama [[Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta|lääketieteellinen tiedekunta]]. Opiskelijamäärän kasvaessa ja toiminnan laajentuessa [[1950-luku|1950-luvulla]] yliopisto siirtyi Kauppatorilta [[Vesilinnanmäki|Vesilinnanmäen]] laelle. Nykyisin Yliopistonmäkenä tunnetun mäen ympärille on muodostunut Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen kampusalue. Mäen juurella sijaitsevat myös [[Turun ylioppilastalot]] ja [[Turun yliopistollinen keskussairaala]].
 
Turun yliopisto ajautui 1920-luvun lopulla kriisiin, jonka takia se oli lähellä joutua kokonaan lakkautettavaksi. Kriisin taustalla oli suomen kielen tutkijan [[E. N. Setälä|E. N. Setälän]] valinta yliopiston kansleriksi. Setälä pyrki supistamaan yliopiston toimintaa ja samalla vahvistamaan perustamaansa Suomen suku -tutkimuslaitosta. Se kiristi yliopiston johdon välejä. Rehtori [[V. A. Koskenniemi|V. A. Koskenniemen]] erottua 1931 uudeksi rehtoriksi valittiin [[J. G. Granö]], joka kykeni vastustamaan voimakastahtoista Setälää.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Tiitta, Allan|Nimeke=Sinisten maisemien mies|Vuosi=2011|Sivut=382-388|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura}}</ref>
 
Yliopisto sai kolmannen tiedekuntansa vuonna [[1943]], kun sotaa käyvän kansakunnan tarpeita vastaamaan perustettiin valtion rahoittama [[Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta|lääketieteellinen tiedekunta]]. Opiskelijamäärän kasvaessa ja toiminnan laajentuessa [[1950-luku|1950-luvulla]] yliopisto siirtyi Kauppatorilta [[Vesilinnanmäki|Vesilinnanmäen]] laelle. Nykyisin Yliopistonmäkenä tunnetun mäen ympärille on muodostunut Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen kampusalue. Mäen juurella sijaitsevat myös [[Turun ylioppilastalot]] ja [[Turun yliopistollinen keskussairaala]].
 
Turun yliopiston nopeimman kasvun vuodet ajoittuivat [[1960-luku|1960-luvulle]], jolloin opiskelijoiden määrä yliopistossa yli kaksinkertaistui noin kolmesta tuhannesta yli seitsemään tuhanteen. Yliopistoon myös perustettiin kaksi uutta tiedekuntaa – [[Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta|oikeustieteellinen tiedekunta]] vuonna [[1960]] ja [[Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|yhteiskuntatieteellinen tiedekunta]] vuonna [[1967]].
4 255

muokkausta