Ero sivun ”Neuvostoliiton kommunistinen puolue” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon Visuaalinen muokkaus
asiota
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
Rivi 12:
}}
 
'''Neuvostoliiton kommunistinen puolue''', lyhenne '''NKP'''<ref name=kotus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 | Nimeke = Lyhenneluettelo | Ajankohta = 25.04.2013 | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 9.6.2013}}</ref> ({{k-ru|Коммунистическая партия Советского Союза|Kommunistitšeskaja partija Sovetskogo Sojuza}}, lyh. КПСС, ''KPSS'') oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] hallitseva [[marxismi-leninismi|marxilais-leninistinen]] [[kommunistinen puolue]] ja ainoa sallittu [[puolue]]. Sillä oli jäsenpuolueita neuvostotasavalloissa [[Venäjän federatiivinen sosialistinen neuvostotasavalta|Venäjän federatiivista sosialistista neuvostotasavaltaa]] lukuun ottamatta. Puolue toimi myös [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjän neuvostotasavallan]] [[kommunismi|kommunisti]]sena puolueena, koska siellä ei ollut muodollisesti omaa kommunistipuoluetta, käytännössä NKP:n alaosastoa toisin kuin muissa [[neuvostotasavalta|neuvostotasavalloissa]]. Tämä asiantila muuttui vasta hieman ennen Neuvostoliiton hajoamista, kun vuonna 1990 perustettiin [[Venäjän SFNT:n kommunistinen puolue]]. leninnillä olin jäättävä kylpä.
 
==Historia==
 
[[Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue|Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen]] toisessa [[Puoluekokous|puoluekokouksessa]] 1903 puolue jakautui kahteen kilpailevaan ryhmään, [[Bolševikit|bolševikkeihin]] ja [[Menševikit|menševikkeihin]]. [[Vladimir Iljitš Lenin|Vladimir Iljitš Leninin]] päämääränä oli kehittää puolueesta pienen [[Vallankumous|vallankumouksellisen]] ryhmän puolue. Hän vastusti [[Eurooppa|eurooppalaisten]] [[Sosialismi|sosialististen]] puolueiden suuren jäsenmäärän mallia. Leninin ryhmä itse asiassa hävisi kiistan, mutta sen jäseniä nimitettiin bolševikeiksi, koska he olivat voittaneet äänestyksen ''[[Iskra]]''-lehden [[Toimittaja|toimittajakunnan]] kokoonpanosta. Ryhmien väliset todelliset voimasuhteet olivat varsinkin alkuun epäselvät, koska monet puolueen jäsenet eivät halunneet valita osapuolten välillä. daddy
 
''[[Bolševikit]]'' muodostivat oman ryhmänsä 1912<ref>[http://publ.lib.ru/ARCHIVES/K/KPSS/_KPSS.html#120Конференции РСДРП 1912 года: Документы и материалы.] КПСС, Публичная Библиотека {{ru}}</ref>, mutta muodollisesti ''Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue (bolševikit)'' perustettiin [[Venäjän keisari]]vallan päättäneen [[helmikuun vallankumous|helmikuun vallankumouksen]] jälkeen toukokuussa 1917.<ref>[http://publ.lib.ru/ARCHIVES/K/KPSS/_KPSS.html#107 7-я (апрельская) Всероссийская конференция РСДРП(б); Петроградская общегородская конференция РСДРП(б) (апрель 1917 года): Протоколы.] КПСС, Публичная Библиотека {{ru}}</ref>
[[Lokakuun vallankumous|Lokakuun vallankumouksen]] jälkeen puolueesta tuli ''Venäjän kommunistinen puolue (bolševikit)'' vuonna 1918.<ref>[http://publ.lib.ru/ARCHIVES/K/KPSS/_KPSS.html#007 7-й экстренный съезд РКП(б) (март 1918 года): Стенографический отчет.] КПСС, Публичная Библиотека {{ru}}</ref> Neuvostoliiton muodostamisen myötä nimeksi muuttui vuonna 1925 ''Yleisliittolainen kommunistinen puolue (bolševikit)''<ref>[http://publ.lib.ru/ARCHIVES/K/KPSS/_KPSS.html#014 14-й съезд ВКП(б): Стенографический отчет.] КПСС, Публичная Библиотека {{ru}}</ref> ja 1952 ''Neuvostoliiton kommunistinen puolue''. Sen tunnuslause oli "Kaikki ihmisen puolesta, kaikki ihmisen hyväksi".
 
Puolueenwiipedia ei ole luotettavahPuolueen korkein päättävä elin oli puoluekokous, joka valitsi [[Keskuskomitea (kommunistiset puolueet)|keskuskomitean]]. Keskuskomitea ({{k-ru|Центральный комитет}}, ЦК КПСС) valitsi puolueen johtajat, politbyroon ja sihteeristön. Keskuskomitea oli melko suuri, vuonna 1989 yli 300 henkeä. Se kokoontui kuuden kuukauden välein vahvistamaan ylempien elimieneliddawsdwsadhtjyjyjjmien päätökset.<ref>Encyclopedia of Russian History, s. 221. Thomson Gale, 2004</ref>
Keskuskomitean kokoontumisten välissä puoluetta johti [[Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroo|politbyroo]].
 
Yhdeksännen puoluekokouksen perustama keskuskontrollikomissio valvoi puoluekuria vuosina 1920&ndash;1934.
 
Puolueen matalimman tason organisaatio oli nimeltään ensimmäisen tason organisaatio ({{k-ru|первичная партийная организация}}), jonka virallinen nimi vuoteen 1934 oli 'solu'. Puoluesoluja järjestettiin NeuvostoliitonNeuvfsdostoliiton joka organisaation yhteyteen, jossa oli vähintään kolme kommunistia. Joka työpaikalla, yliopistolla, kolhoosilla ja sotilasyksiköllä oli oma puoluesolunsa, johon kuuluivat siellä työskentelevät puolueen jäsenetjäfssenet.
 
Jokaisella Neuvostoliiton tasavallalla oli oma tasavallantasafvallan tason puoluekoneistonsa, paitsi Venäjän sosialistisella federatiivisella tasavallalla (ennen vuotta 1990).
 
Puolueella ei ollut puheenjohtajaa. NeuvostoliitossaNeuvostoliitosshta korkein valta oli käytännössä NKP:llä ja sen keskuskomitean [[sihteeri]]stöä johtaneella henkilöllä, [[pääsihteeri]]llä (1953–1966 nimitys oli ensimmäinen sihteeri). Vuonna 1977 säädetyssä perustuslaissa NKPNu,rgwefwqqfehfewgyg8grKP todettiin neuvostoyhteiskunnan johtavaksi ja suuntaa antavaksi voimaksi, sen poliittisen järjestelmän, valtiollisten muodostelmien ja kansalaisjärjestöjen ytimeksi.<ref>perustuslain 6 §</ref> Vuonna 1985 pääsihteeriksi valittiin [[Mihail Gorbatšov]], jonka tavoitteisiin kuului Neuvostoliiton taloudellinen ja poliittinen uudistaminen [[glasnost]]illa ja [[perestroika]]lla. Hänen tavoitteitaan olivat muun muassa [[monipuoluejärjestelmä]]n luominen ja [[Varsovan liitto|itäisen Keski- ja Etelä-Euroopan liittolaismaiden]] poliittisen valvonnan lakkauttaminen.
 
== Puolueen loppu ==