Ero sivun ”COVID-19” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xenari (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 261:
|}
 
=== Jälki- ja pitkäaikaisoireet (pitkittynyt koronatauti) ===
 
Virus voi aiheuttaa virustartunnan parantumiseen jälkeen viikkoja tai kuukausia jatkuvia jälkioireita osalle ihmisistä, erityisesti nuorille ja keski-ikäisille. Oireiden yleisyyttä tai kestoa ei varmuudella tunneta, sillä COVID-19 on verrattain uusi tauti. Pitkäaikaisista koronaoireista kärsiville on avattu erillisiä poliklinikoita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008176372.html|nimeke=Koronavirus {{!}} Helsinkiin avattiin kesäkuussa poliklinikka pitkäaikaisista koronaoireista kärsiville – ruuhkilta on vältytty, hoidossa ollut joitakin kymmeniä potilaita|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-08-06|viitattu=2021-08-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vähintään kuukauden kestäneitä jälkioireita on ilmennyt jopa puolella taudin sairastaneista useammassa eri tutkimuksessa. Osalla oireet helpottuvat ajan kanssa, mutta joillakin ne jatkuvat jopa yli 6 kuukautta. Jälkioireet ovat usein monimuotoisia, potilaskohtaisia ja niiden voimakkuus voi vaihdella ajankohdan mukaan. Jälkioireiden syntymekanismit tunnetaan huonosti.<ref name=":32">{{Lehtiviite|Tekijä=S Parkkila|Otsikko=Pitkäkestoinen COVID-19|Julkaisu=Duodecim|Ajankohta=2021|Vuosikerta=137|Numero=5|Sivut=457–463|www=https://www.duodecimlehti.fi/duo16034}}</ref> Osa oireista selittyy taudin aiheuttamien pitkäkestoisten tai pysyvien elinvaurioiden kautta.<ref name=":15">{{Lehtiviite|Tekijä=Michael Marshall|Otsikko=The lasting misery of coronavirus long-haulers|Julkaisu=Nature|Ajankohta=2020|Vuosikerta=585|Numero=7825|Sivut=339–341|Doi=10.1038/d41586-020-02598-6|www=https://www.nature.com/articles/d41586-020-02598-6}}</ref>
Rivi 271:
Pitkäkestoisten oireiden aiheuttamalle tilalle on ehdotettu omaa [[ICD]]-tautiluokitusta, joka erottaisi sen COVID-19-taudista.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke=COVID-19 Clinical management: living guidance|Vuosi=2021|Sivu=63|Julkaisija=World Health Organization|www=https://apps.who.int/iris/rest/bitstreams/1328457/retrieve}}</ref><ref name=":32" />
 
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja [[Mika Rämet]] totesi heinäkuussa 2021, että lasten pitkästäpitkittyneistä covidistaCOVID-19-oireista on vain yksi pätevä tutkimus, ja siinä oireissa ei juuri ollut eroja covidinvirustaudin sairastaneilla ja sitä sairastamattomilla.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/politiikka/vaatimus-kokoomuksesta-12-15-vuotiaille-linjaus-heti-rokotteita-uhkaa-j%C3%A4%C3%A4d%C3%A4-k%C3%A4ytt%C3%A4m%C3%A4tt%C3%A4/ar-AAMtqh6|nimeke=Vaatimus kokoomuksesta: 12–15-vuotiaille linjaus heti – ”Rokotteita uhkaa jäädä käyttämättä”|ajankohta=23.7.2021|julkaisu=Uusi Suomi}}</ref> Syyskuisen tutkimuskatsauksen mukaan Lapsilla ja nuorilla yli 12 viikon oireet ovat luultuakin harvinaisempia. Jos oireita oli 4-12 viikon kohdalla, ne olivat yleensä päänsärky, väsymys, uniongelmat, keskittymisvaikeudet tai vatsakipu. Mika Rämet katsoi tämän entisestään puoltavan lasten ja nuorten normaalia harrastamista ja koulua.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008270345.html|nimeke=Pitkä korona­tauti on lapsilla harvinaisempi kuin on aiemmin pelätty, tutkimuskatsaus kertoo|ajankohta=17.9.2021|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
 
== Taudin eteneminen ==